Asiat lutviintuu

Mistähän sitä taas alottaisi kertomisen?! Siitä varmaan mihin viimeksi jäätiin, eli fonetiikka ja fonologia -kurssin ryhmätyön esittelyyn. Se oli alkuviikosta ja varsin mielenkiintoinen esitelmä/esittely. Se meni ihan hyvin, mutta koska mun aiheena oli puhua meidän kielenoppijan vokaaleista (siitä, miten se murtaa [bryter] niitä), mutta tosiaan kun en itsekään niitä osaa sanoa oikein, niin kolmas meidän ryhmäläinen sai sitten sanoa aina ne vokaalit oikein ja mä pystyin itse toteamaan miten se meidän informantti sanoi (koska sanon itekin suunnilleen niin kun se, eli väärin:) Alotin oman osani sanomalla, että "som alla här redan vet är jag inte svensk så har jag svårigheter med svenskans vokaler själv också" :) Angelica sanoi viikolla, että ne aikoo opiskella pienellä porukalla ensi keskiviikkona olevaan fonetiikan ja fonologian tenttiin ja niiinpä kysyin, että saako liittyä seuraan. Niille se toki kävi, mutta koska niiden oli tarkotus mennä yhdelle meidän ryhmäläiselle aikuiselle, niin kysyin sitten siltä ihan muodon vuoksi ajatellen, ettei siinä ole mitään ihmeellistä. Vastaus tuli kuitenkin vähän siihen malliin, että "ei se nyt välttämättä ehkä sovi, kun sitten on aika monta" (4 plus hän itse) Ja sitten se alkoi kyselemään näiltä muilta tytöiltä jotain, että onko ne nyt ajatelleet, että miten meinataan opiskella ja mitä jos ihmisille tuleekin nälkä jne. Lopulta Angelica ja muutkin sano mulle, että tottakai mä menen niiden kanssa opiskelemaan, muutettiin vaan suunnitelmia niin, että mentiin Angelicalle ja se nainen sai jäädä itekseen. Oltiin siis tosiaan tänään klo 10-17 Angelican luona opiskelemassa tenttiä varten (minä, Angelica, Maja ja Amalia) ja oli ensinäkin tosi hyödyllistä saada pohtia asioita ryhmässä ja toiseksi oli tosi hauskaa :D

Meidän piti mennä Majan ja Piritan kanssa huomenna Skansenille kun siellä avataan joulumarkkinat ja sitten siellä on 'allsång på skansen', mutta ne on tainnu luvata huomiselle huonoa keliä ja kun tenttikin on tulossa, niin siirrettiin se ensi viikonlopulle.

Mitähän muuta on tapahtunut? Ainiin, mä oon löytänyt itelleni ihanan asunnon!! :) Kävin tiistaina kattomassa kahta kämppää (tai siis huonetta). Ensimmäinen oli Täbyssä, eli varsin kaukana tosi vanhassa talossa, joka oli sisustettu 70-luvun tyyliin (=kammottava!) Ongelma ei nyt siis kuitenkaan ollut se sisustus, vaan sijainti ja kävelymatka yksin pimeellä. Se nainen oli tosin varsin mukava! Sen jälkeen menin heti kattomaan toista asuntoa metromatkan varrella, joka ei siis ollut hirveen kaukana. Paikan puolesta siis ok, mutta siinä miehessä oli jotain tosi outoa, en vaan tiedä mitä. Siinä asu siis mies, joka vuokraa ylimääräistä huonettaan. Keskiviikkona käytiin kattomassa yhtä asuntoa, joka olis ollut sekä mulle että Piritalle. Me kun ei kumpikaan tunneta Tukholman eri paikkoja, että mikä on epäilyttävää ja mikä hyvää asuinaluetta. Päädyttiin sitten tosiaan alueelle nimeltä Tensta, jossa en nähnyt valehtelematta yhtään ainutta ruotsalaista. Alue oli siis täynnä maahanmuuttajia ja muutenkin vähän kyseeenalaista. Rappukäytävässä haisi virtsa ja kämppä oli jotain ihan uskomatonta...ihan muslimimaisesti sisustettu, valitettavasti ei mun juttu. Tosin vuokraajat tuntui ihan mukavilta, mutta en ikinä vois kuvitella asuvani siellä. Sen jälkeen menin kattomaan yhtä kämppää Drottningholmsvägenillä. Sinne menee kolme eri metroa, keskustaan 10min metrolla ja metroasema on heti tien toisella puolella. Talo oli aivan ihana, 1900-luvun alussa rakennettu vanha kerrostalo. Mulle tuleva huone oli tosi iso ja siinä asuva pariskunta tosi kiva! Nainen on suomalainen, mutta puhuttiin koko ajan ruotsia ja se on asunu täällä niin kauan, että puhuu riikinruotsia. Ainut huono puoli on, että vuokra on 3400, johon mulla ei siis periaatteessa ole varaa ominvoimin. Lainaa on siis ehkä valitettavasti otettava. Yritän kyllä löytää jotain pientä työtä, ettei tarvitsis kasvattaa lainasummaa. Mutta siitä asunnosta ja niistä ihmisistä siinä tuli heti sellanen olo, että "tää on mun asunto!"

Lilljulsfest

Joulu lähestyy ja niinpä pidettiin eilen täkäläisen "perheen" kesken täällä pikkujoulut! :) Tätä porukkaa (ainakin osaa siitä) voi nimittää jo täkäläiseksi omaksi perheeksi, kun kaikki tehdään aina yhdessä näiden ihmisten kanssa...ehkä osaksi sen takia, ettei kellään ole muita kavereita :D Kuvassa on vasemmalta: Pirita (Suomi), Kerstin ja Petra (Saksa), Andrea ja Rachelle (USA), Leena (Suomi), Maja ja Angelica (Ruotsi!) Meillä oli oikeen hienot kattauksetkin ja jokainen tosiaan toi mukanansa jotain omalle kotimaallensa tyypillistä jouluruokaa. Loppuen lopuksi meillä oli ruokaa ihan uskomattoman paljon... Me tehtiin Piritan kanssa joulutorttuja ja hämäläistä imellettyä perunalaatikkoa, josta tuli tosi hyvää! Oli ihan TOOOOOSI kivaa!!!! Etenkin se, että huomas kuinka samalla aaltopituudella me ollaan Majan ja Angelican kanssa, eli niistä vois hyvinkin tulla hyviäkin kavereita. Itseasiassa Maja kutsu meidät luokseen ens viikonloppuna ja Angelica kirjotti tänään mulle, että "ja, det var supertrevligt! vi ska definitivt göra om det!" Ihan aluksi olin tosi innoissani näistä pikkujouluista kunnes tajusin, että jenkkien takia joudutaan puhumaan koko ilta englantia ja mua alko ärsyttämään kun kerrankin oli tulossa paikalle ruotsalaisia, joiden kanssa puhua ruotsia. No, suurin osa illasta puhuttiin englantia, mutta se on ihanaa kun Maja ja Angelica tietää, että meidän pitää Piritan kanssa päästä treenaamaan myös sitä ruotsia, niin silloin tällöin ne puhuessaan meille vaihto kielen ruotsiksi. Ja loppuilta juteltiinkin nelisteen ruotsiksi :) Kaikenkaikkiaan tosi hyvin onnistunut ilta!

Tämän päivän vietin kaupungilla, kun äiti, Juha ja Ella tuli laivalla käymään täällä. Nyt ei tosin iskenyt koti-ikävää kun täällä on asiat ihan mukavalla mallilla (mitä nyt asuntoa ei kohta ole ja tili loistaa jo miinusta, mutta muuten :) Ens viikko on pitkälti pyhitettävä taas tenttiin lukemiselle, onneksi se on viimenen tänä lukukautena (kotitentti vielä sen jälkeen, mutta ei tuskallisia salitenttejä) Saatiin muuten tulokset meidän grammatik-kurssista, sain nelosen (asteikko 1-5), eli ihan hyvin meni. Se tosin olikin pitkälti kertausta, mutta vähän eri näkökantilta ja laajemmin. Tiistaina joudutaan esittelemään meidän fonetiikka ja fonologia -kurssin ryhmätyö, jossa mulle siunaantui analysoida yhden ulkomaalaisen ruotsia puhuvan vokaalit. Se on sitten mukava esittää se kun kyse on riikinruotsin vokaaleista ja ite niitä kovasti yritän oppia, mutta ei oo oppi mennyt ihan vielä perille, eli en niitä itekään osaa lausua. No, ehkä ne kurssilaiset ymmärtää... ja antaa mulle taas niitä säälipisteitä, niin kun saatiin sen meidän grammatik-ryhmätyön esittelyn jälkeen :D

Palailen taas kun tapahtuu lisää! Älkää jäätykö hengiltä! (Täällä on hirmu kylmä!)

Jääprinsessat

Taas on päästy viikon loppuun ihan hujauksessa. Oikean päätöksen tein ennen tänne tuloa kun päätin, että lähden vuodeksi, hirveetä olis tulla jo kohta kokonaan kotiin! Toki hetkittäisiä kotikaipuita on, mutta innolla odotan kyllä kevätkautta täällä.

Kuten kuva kertoo, käytiin luistelemassa! Kungsträdgårdenissa, t-centralenin lähellä on luistelurata ja päätettiin lähteä siis sinne Piritan, Petran (saksa), Rachellen ja sen äidin kanssa. Kaikki oli parempia luistelemaan (vaikka jenkeissä luistelua ei opetella koulussa) kun minä..mutta mä syytän mun tosi tylsiä luistimia! Muutenhan mä olisin tehnyt siellä vaikka minkälaisia piruetteja! :) (Kuvassa Rachellen äiti Vicki, Petra ja joku kummajainen)

Maanantain tapahtumista kerroinkin, kun oltiin ruotsalaisten tyttöjen kanssa syömässä. Tiistainahan mun piti ottaa paatti sinne Suomeen, mutta lopulta tuli niin paljon kouluhommia tälle viikolle, että jouduin sen peruuttamaan, valitettavasti. No, kohta mä tuun käymään joka tapauksessa. Alkuviikosta ei tapahtunu mitään kummosta, luentoja ja läksyjä ainoastaan. Keskiviikkona käytiin luistelemassa ja sen jälkeen mentiin syömään ihanat muffinssit. Jos joku muffinssihirmu tulee täällä käymään niin mä neuvon tien parhaitten ja isoimpien muffinssien luokse! Torstaina oli luento ja ennen tanssituntia istuin kavereitten kanssa (samat vanhat) kahvilla ja sovittiin tulevien viikkojen tapahtumia, ettei aika käy pitkäksi :) Perjantaina tavattiin meijän pari kurssin ryhmätyön tiimoilta ja muuten oon ollut kotona vaan lukemassa. Ainiin, eilen käytiin Rachellen, Andrean ja Petran kanssa urheilubaarissa kattomassa Ruotsi-Espanja jalkapallo-ottelua. Ei sinänsä, että jalkapallo kiinnostais meikäläistä pätkääkään, menin sinne vaan seuran vuoksi kun olin lukenut koko päivän kotona. Tiistaina on suullinen tentti, johon pitää lukea tyhmä romaani (pakkolukemista ala-asteelta yliopistoon) ja luentoja aika paljon (eli siis kolme :) Perjantaita odotan kun kuuta nousevaa! Oltiin eka ajateltu mennä porukalla joulupöytään (joita täällä Tukholmassa on tosi paljon), mutta koska ne on kaikki niin kalliita, päätettiin tehä oma joulupöytä ja päästä halvemmalla. Ollaan täällä meidän luona Lidingössä ja jokainen tuo jotain perinteikästä oman maansa jouluun kuuluvaa jouluruokaa ja ihan pienen lahjan (10-20kr). Tänne tulee yhteensä 9-11 ihmistä ja suomi, ruotsi, amerikka, kanada ja saksa on sitten edustettuina :) Ja se minkä takia mä oon erityisen innoissani on se, että Angelica (se ruotsalainen sieltä meijän kurssilta) vastasi, että "så himla roligt, jag kommer mer än gärna på lilljul på lidingö!" Jee!! :) Niin ja sittenhän lauantaina saan taas tuulahdusta sieltä kotoolta kun äiti, Juha ja Ella tulee risteilylle tänne! :) Mukava viikko siis edessä, kunhan siitä typerästä suullisesta tentistä selvitään.

Mukavaa viikkoa kaikille!

Elämä hymyilee taas Tukholmassa

Edellisestä kirjoituskerrasta ei ole juurikaan aikaa, mutta nopeasti pitää raportoida nyt kun en meinaa pöksyissäni pysyä! :) Nyt siellä monet jo miettii, että mitä elämää mullistavaa mulle on oikeen tapahtunu ja pitää mua täysin pimahtaneena kun sanon, ettei mitään muuta, kun että olin tänään syömässä lounasta Östermalmilla näiden kahden ruotsalaisen kurssikaverin kanssa!! :) Olin yksin tänään luennolla (Pirita Englannissa) ja menin Angelican (tää on nyt se tyttö, joka näytti alusta alkaen siltä, että se vois olla kiva:) viereen istumaan (normaalisti istutaan Piritan kans kahestaan vähän eristyksissä). Tauolla ne odotti mua ja mentiin yhdessä hakemaan kahvit ja tunnin lopuksi Amalia (se tyttö, joka näytti siltä, ettei meillä olis puhuttavaa toisillemme) sano lähtevänsä kaverin kanssa Södermalmille lounaalle, että haluaako joku tulla mukaan. En ekaks sanonu mitään, mutta kun Angelica sano lähtevänsä, päätin mäkin liittyä seuraan! Juteltiin mm. suomalaisista perinneruoista ja Amalia sano kuinka hirveetä kalakukko on (olen samaa mieltä :) ja sitten ne kysy multa muita perinneruokia ja mainitsin mämmin :) Niiden mielestä se oli hauska nimi :D Amalian äiti on suomalainen, mutta se ei siis ite puhu yhtään suomea. Ainoa kontakti on jotkut suomalaiset perinteet. Sain kuulla kuinka lähes virheetöntä ruotsia puhun (!!), mutta sanavalinnat on niiden korvaan välillä hauskoja. Ja syy ei ole siis minun vaan sen pirun suomenruotsin!! Esim. veckoslut-sanaa täällä ei käytetä ollenkaan, se on ihan vanhanaikainen sana. Aina siis toivotetaan esim. trevlig helg! (Ei trevligt veckoslut) Ja sitten puhuessani käytin sanaa "flicka", joka on varmaan ensimmäinen sana, joka ruotsista koulussa opitaan ja ne nauro mulle :D Flicka tuo täällä assosiaatiot pienestä tytöstä (samoin myös pojke-sanan kanssa). Siispä nyt tiedän, että pitää käyttää sanoja tjej ja kille :)

Tällä kertaa ei sen enempää. Piti vain kertoa kuinka mä VIHDOIN pääsin puhumaan ruotsia enemmän kun pari sanaa siellä täällä!! Molemmat näistä tytöistä on tosi mukavia! Toivottavasti niitä näkee enemmänkin.

Tutinoissa ruotsalaisista "kavereiden aluista" :)

Hejsan! Taas on säännöllisen Tukholma-raportoinnin aika. Näin aluksi mainittakoon, että olen useasti järkyttynyt kuinka minä, joka olen aina kirjottanut sujuvaa suomea täysin ongelmitta, kirjotan nykyään ihan ihmeellisiä lauseita, jotka huomaan vasta jälkeenpäin. Nyt jätän tekstin sikseen ilman korjailuja niin katsotaan kuinka ihmeellisiä kummajaisuuksia tänne oikein jää.

Täällä on menossa taas parempi kausi, vaikka itseasiassa asunnon puute vuodenvaihteen jälkeen alkaa olemaan kohta ihan todellinen ongelma. Täytyy ottaa se asia aktiiviseen käsittelyyn nyt heti! Pirita matkusti perjantaina Lontooseen ja mä olen saanut olla kotona ihan yksikseni, ihanaa! :) Eilen pidettiin täällä meillä pippalot, jotka meni ihan mukavasti. Paikalla oli mun lisäkseni Leena ja sen pari suomalaista kaveria, jotka on täällä pistäytymässä, Petra saksasta ja Rachelle sekä sen äiti jenkeistä. Oli illan aikana hauska seurata niiden suhdetta - oli niin jenkkiläistä nimittäin ja erosi kyllä täysin suhteesta ja tavoista, joihin ollaan Skandinaviassa ja varmaan pohjoiseuroopassakin totuttu. Hyvin se äiti vietti illan meidän kanssa ja piti hauskaa :D Mä sain taas kuulla kuinka mulla on brittiaksentti, jee! :)

Tää päivä vietettiin kaupungilla suurinpiirtein samalla kokoonpanolla (paitsi Rachelle ja äiti puuttu) ja illalla käytiin ravintolassa syömässä Gamla stanissa. Se on kyllä niin uskomattoman ihana paikka. Se ei oo päivällä yhtään niin mahtava kun se on täynnä turisteja, mutta iltasin kun siellä ei oo juuri ketään, se on aivan ihana! Huominen menee täysin siivotessa ja läksyjen lukemisessa. Viikon päästä on uusi tenttikin, että siihenkin pitää taas alkaa lukemaan.

Meijän ryhmässä on tosiaan kaks (tai oikeestaan kolme) nuorempaa ruotsalaista tyttöä. Yhtä niistä katoin jo aluksi, että se näyttää siltä, että se vois olla kiva, mutta en vaan millään uskaltanu mennä puhumaan sille, vaikka kuinka teki mieli (kun en keksiny mitään puhuttavaa). Yks niistä näytti siltä, että meillä ei olis edes hirveesti yhteistä eikä mitään puhuttavaa ja siksi olinkin ihan ymmälläni kun se tuli sillon meidän kurssin lopputyöesityksen jälkeen sanomaan, että tosi hyvin meni esitys. No mutta nyt ollaan sitten koulussa vaihdettu pari sanaa niiden kanssa ja rohkaisin mieleni ja pyysin niitä eilen tänne meidän kanssa juhlimaan. Etenkin toinen (se kivalta näyttävä) vastasi sitten tekstiviestiin, ettei pääse kun on Pariisissa viikonlopun, mutta muuten tulisi tosi mielellään ja että pitää mennä joku toinen kerta yhdessä viihteelle ja että olis tosi kiva nähdä koulun ulkopuolellakin:) Toinen sanoi, että oli sopinu jo muiden kavereidensa kanssa menevänsä ulos, mutta sanoi, että mun pitää ilmottaa mihin päädytään illalla, että voidaan mahdollisesti nähdä kaupungissa. (Ei sitten nähty kun oltiin ite niin myöhään liikkeellä) Nyt pitää vaan yrittää tutustua niihin enemmän ja toivoa, että niiden kautta vois sitten tutustua useampiinkin ruotsalaisiin ihmisiin. Koska onhan se nyt säälittävää, jos lukukauden jälkeen voi sanoa, ettei tunne yhtäkään ruotsalaista, eikä oo juurikaan edes puhunut niille! Siispä nyt tästä tulee projekti ;D

Kaverit jätti, naapurit ei ole huomaavinaankaan, asuntoa ei kohta ole ja rahatkin on loppu..

Näin siis Tukholmassa. Mutta huumorilla mennään silti eteenpäin :) Kyllä on todettava, että ne ylistävät tarinat, joita on muiden vaihtovuosista kuullut, ei ole kyllä sovellettavissa tämän tytön vaihtovuoteen. Jostain kumman syystä jatkuvista vastoinkäymisistä huolimatta kokemus on ollut..hmm..no ainakin opettava. Ei, kyllä täytyy silti sanoa, että onnellinen olen, että tänne tulin.

Lompakko löytyi kun kävin henkilökohtaisesti toisesta kyseisen illan paikoista kysymässä sen perään. Tosin, kiitos jonkun epärehellisen ihmisen, ei siellä ollut enää sitä 400 kruunua. Ajokortti oli, mutta mitäpäs kukaan sillä tekisikään. En vaan osaa ymmärtää, että miksi ihmiset on sellasia kun ne on? Itse en olisi ottanut rahoja lompakosta, missään nimessä, vaan olisin ollut tyytyväinen lompakon löytäessäni ja palauttanut sen sisältöineen tietäen, että sitä kaipaava tulee olemaan onnellinen saadessaan kaiken takaisin.

Yhtäkkiä kaveririntamalla on täällä tapahtunut ihan kummia. Ennen tehtiin kaikkea yhdessä tämän tietyn porukan kesken täällä, mutta nyt kutsua aktiviteetteihin ei tule mulle ja Piritalle ollenkaan?! Puhuttiin aikoinaan, että kun Rachellen äiti tulee jenkeistä tänne, tehdään vaikka mitä, mutta nyt kun se sitten on täällä ja muut ovat tekemässä tätä 'vaikka mitä', ei kukaan mainitse asiasta meille ja kysy meitä mukaan. Tiedä sitten mistä sitä nyt tuulee!?

Christina ja Micke (talon omistajat) sanoi ennen reissuun lähtemistä, että seinänaapurit auttaa sitten jos tulee jotain ongelmia ja sitä ne naapurit itsekin joskus totesivat. No, nyt meillä on ongelmia tv-antennin kanssa. Käytiin kohta viikko sitten pimpottamassa ovikelloa eikä kukaan tullut avaamaan (mutta ei olla varmoja josko siellä kuitenkin oli joku kotona) ja sen jälkeen laitettiin tekstiviesti, että tarvittaisiin apua. Kukaan ei ole tullut eikä viestiin ole edes vastattu.

Saatiin eilen tietää, että opiskelija-asunnot on jaettu jo viime kuun alussa, eli meillä ei niihin ole enää osaa eikä arpaa ja tämän kämpänhän vuokrasopimus loppuu joulukuun lopussa. Uusia asuntoja on vaikea etsiskellä, kun niitä ei vielä vuodenvaihteesta eteenpäin tässä vaiheessa vielä ilmotella tai sitten tarjonta tulee kokonaisuudessaan olemaan varsin niukkaa. Että se on mukavaa jos ei uutta asuntoa löydy! Että hyvällä onnella ei saada uutta asuntoa. Sitten asun vaikka sillan alla, mutta kotiin en näin lyhyen ajan jälkeen kyllä tule, etenkin kun ei sielläkään ole omaa asuntoa, töitä eikä opiskeltavaakaan.

Niin ja tuo rahatilannehan on jo vanha tuttu, että koska sitä rahaa ei puissa kasva ja kun töissäkään ei käy, niin mihinkäs se tilanne siitä muuttuisi. Vitsailtiin tänään Piritan kanssa, että joudutaan kohta menemään myymään jotain joulukuusia kun rahat loppuu kokonaan...ei saisi vitsailla, kohta me nimittäin oikeesti löydetään itsemme sieltä :)

Eilen oli tentti, joka aiheutti kovasti stressiä koko edeltävän viikon. Tentti meni ehkä ihan suhteellisen hyvin(!?), mutta on myös mahdollista, että olen kirjoittanut ihan omiani vastauksiin. Läpi se nyt jok.tap. menee, katsotaan millä arvosanalla.

Tämä oli kaikki tällä kertaa. Tukholma hiljenee hetkeksi :)