Paluu arkeen

Viikko tulee huomenna täyteen täällä Tukholmassa ja nyt pitää alottaa arjen pakerrus. Torstaina tuli Pilvi ja Sophie tänne ja lähti tänään, eli takana on mukava viikonloppu :) Alkuviikko meni stressatessa kun torstaina oli meidän ryhmätyön deadline ja sovittiin meidän ryhmän kesken, että jokainen tekee oman osansa joululoman aikana ja lähettää sen muille, että jokainen voi lukea läpi jokaisen tekstin, kommentoida ja tarvittaessa korjata jotain. Tarkotus on siis, että saataisiin ryhmätyöstä ok arvosana, edellinen meni alimmalla arvosanalla läpi..perusteita en ymmärrä, mutta näin nyt kuitenkin kävi. Minä ja Pirita tehtiin kuten oltiin sovittu, mutta ryhmän kolmannesta jäsenestä ei kuulunut mitään. Ma sitten tavattiin ja tarkotus oli kirjottaa koko työ loppuun johdantoineen ja tiivistelmineen. Berivan (ryhmän kolmas jäsen) ei ollut ma mennessä tehnyt mitään, eli ei voitu tehdä juuri mitään. Sovittiin, että tavataan ke, koska deadline oli tosiaan to ja Berivan lupasi lähettää tekstinsä meille ti. Mitään tekstiä ei koskaan tullut ja ke se ei ilmestyny paikalle. Painava syy sillä oli, mutta me kirjotettiin sitten Piritan kanssa lähes koko työ nyt kahdestaan. Berivan lupasi selvittää asian open kanssa, sillä ei tietenkään suostuta, että se saa meidän tekemästä työstä arvosanan, mutta ei ollut selittänyt juuri mitään. Pirita sai sitten selittää opelle koko homman alusta loppuun ja ope lupasi, ettei Berivanin puutteellinen osuus laske meidän arvosanaa ryhmätyöstä. Katsotaan kuinka käy...

Pilvi tuli tosiaan to aamuna laivalla ja Sophie Kööpenhaminasta lentäen myöhemmin päivällä. Viikonloppu vietettiin kaupungilla pyörien ja yhdessä ollen. Tänään su Sophie lähti jo aamulla ja Pilvi nyt vasta illalla, joten käytiin päivällä Pilvin kanssa Vasamuseetissa ja kävelemässä Östermalmilla. Marja ja Per on ollu koko vkonlopun poissa kotoolta, toisessa kodissaan.

Marja ja Per on todella ystävällisiä ja täällä Drottningholmsvägenillä on ihan hyvä asustella. Kovasti ne juttelee mulle ja Marja sanoi, että täytyy tässä joku ilta tehdä yhdessä illallista. Jotenkin kuitenkin jostain syystä ujostelen/en tunne oloani mukavaksi puhuessani niille ruotsia..en tiedä miksi. Tosin totesin, että täällä on vain kolme ihmistä, joiden kanssa voin puhua ruotsia yhtä vapautuneesti ja normaalisti kun suomeakin, ja ne on tytöt koulusta, eli Maja, Angelica ja Amalia. Muiden kanssa se on vähän epämukavaa, vaikka en tiedä miksi ja vaikka pystyn puhumaan ilman kummempia ongelmia.

Totesin tossa alkuviikosta, että täällä Ruotsissa kaikki ihmiset, jotka oon tavannut/joihin oon tutustunut on ollu tosi äärilaitoja, eli joko ihan hirveitä ja täysin idiootteja tai sitten aivan ihania ihmisiä. Viimeseen kuuluu luonnollisesti nää koulukaverit, Lagerströmit (edellisen asunnon omistajat) sekä nyt nykyiset vuokranantajat ja ensimmäiseen kuuluu Anette, Lidingössä olleet naapurit ja nyt sitten vielä tuli uusi tuttavuus tähän kategoriaan. Kävin ennen joulua tutustumassa yhteen perheeseen, sillä ne tarvitsi lastenhoitoapua kahtena päivänä viikossa ja mun korkean vuokran takia mä tarvitsen töitä nyt kevätkaudelle. Lopuksi se nainen puhui siihen malliin, että mä alottaisin siellä työt nyt tammikuussa ja sanoi, että ota meihin yhteyttä kun palaat Tukholmaan niin sovitaan tarkemmin. No, laitoin sitten tekstiviestin niille kun palasin tänne, johon kukaan ei vastannut. Seuraavana päivänä laitoin sitten mailin asiasta ja vastaus tuli, että ne on ottanut jonkun toisen sinne. Asia ok mulle, MUTTA eikö niillä ole tapoja taas ollenkaan kun ne ei ilmottanut asiasta mulle, jotta mä olisin voinut aloittaa muiden töiden etsimisen ajoissa?? Ne ihan varmasti on sen nimittäin tiennyt jo jonkin aikaan, siihen malliin se sähköposti oli kirjotettu. Että näin taas täällä...

Ensi viikko menee koulutöiden parissa, sillä huomenna saadaan kotitentin kysymykset ja ne pitää ensi viikon aikana tehdä. Kirjallisuutta mä en ole lukenut kurssin aikana lainkaan..upsista :) Palailen taas myöhemmin! Hejdå!