Fjärilshuset

On blogikirjoitukset vähentynyt aika lailla kun vertaa vaihdon alkuaikoihin. Mutta kun ei täällä tapahdu enää niin paljon uutta, niin turha sitä on kai niin usein kirjotella. Mutta jatkakaamme siitä, mihin viimeksi jäätiin...eli viime tiistaina meillä oli edellisen kurssin viimeinen tunti ja mun ja Piritan ryhmätyön esitys. Sen oli tarkotuskin olla huono työ, ja sitä se olikin..meidän esitys mukaanluettuna. Jossain vaiheessa nousi niin tuskanhiki siellä edessä puhuessa kun oli kova aikapaine. Ja se tunne on niin "ihana" kun alottaa jonkun lauseen ja loppuen lopuksi ei osaa lopettaa sitä vieraalla kielellä. Sitten kun on kiire, niin ei ehdi hirveesti kiertelemään päästäkseen sanomansa loppuun :) Tiistaina mulla oli myös elämäni ensimmäinen ruotsinkielinen työhaastattelu, jossa oli aivan mahtavaa! :D Hain siis Gröna Lundista töitä...cafébiträde:ksi. Eli siis kahvila-apulaiseksi, kai. Maanantaina sieltä soitettiin mulle ja ne teki noin 10 minuutin puhelinhaastattelun (puhelimessa kun on niin "helppoa" puhua vierasta kieltä :/ ). Selvisin siitä mielestäni ihan suhteellisen kunnialla. Osa teistä tunteekin parin vuoden takaisen Gröna Lund -tarinan ;) Niille, jotka sitä ei tunne, tässä se lyhykäisyydessään: Eli hain Gröna Lundiin kesätöihin ensimmäisen yliopisto-opiskeluvuoden jälkeen. Hakemuksen lähetettyä sitten ne teki taas ton saman puhelinhaastattelun. Puhelun aluksi langan toisessa päässä ollut naishaastattelija kysyi multa jotain, josta en saanut MITÄÄN selvää. Pyysin sitä toistamaan kysymyksen. En taaskaan saanut mitään selvää ja pyysin toistamaan vielä toisen kerran. Kolmannen kerran pyydettyäni toistamaan kysymyksen ja kun en sitä vieläkään ymmärtänyt, en kehdannut enää pyytää toistamaan, mutta ajattelin, että on mun pakko nyt kuitenkin jotain sille sanoa..siispä tokaisin että "jag vet inte". Nainen toisessa päässä sanoi "VAD??" ja ihmetteli mun vastausta kovasti. Lopulta selvisi, että se oli kysynyt mun henkilötunnusta, johon mä olin siis sitten sanonut että "jag vet inte" :D Puhelu loppui siihen, että se totesi, että ei mun ruotsi oikeen kyllä suju...! :D

Tämä puhelinhaastattelu meni asteen verran paremmin, vaikka tosin pari kertaa oli tilanne, jollon en meinannut millään saada selvää mitä se kysyi. Mutta mä olen jo niin tottunut kysymään aina "vad sa du?", että ei enää hävettäny niin paljon:) Sitten tuskallinen hetki oli myös se, kun kadotin päästäni kokonaan sanan "rygg". Tarkotus oli sanoa, että mulla on tatuointi selässä ja ainoa sana "selälle", joka tuli mieleen oli back ja hädissäni sitten yritin sitä kääntää ruotsiksi "bak" ja taisin sen sanoakin ääneen. Siinä vaiheessa se haastattelija ihmetteli, että mitä mä oikeen puhun, mutta tilanne selvisi. Mutta kyllä sen puhelun jälkeen olin hikinen :D

Tiistaina oli sitten siis haastattelu. Se oli ryhmähaastattelu, meitä oli siinä 5 henkilöä ja 2 haastattelijaa. Haastattelijat ei ollu paljon mua vanhempia. Aluksi oli pieni infopaketti Gröna Lundista ja sen jälkeen jokainen esitteli itsensä. Lisäksi oli pitänyt tuoda mukanaan joku esine, jonka yhdistää Gröna Lundiin. Muut oli tuonu jotain ihan tavallisia esineitä, kuten jonkun pienen pehmolelun tms. ja antoi tavallisia perustelujakin valinnoilleen. Mulla ei ollut mitään mukana, mutta olin miettinyt jutun kuitenkin. Sanoin, että kaikki mun ylimääräiset tavarat on Suomessa, mutta jos omistaisin, olisin ottanut mukaani Taalainmaanhevosen (Dalahäst) koska sitä alunperin valmistettiin lapsille, mutta nykyään se on aikuisten suosiossa. Samalla tavalla kun Gröna Lund sopii sekä lapsille, että aikuisille. Lisäksi sanoin, että Dalahäst on erittäin ruotsalainen ja ite yhdistän Gröna lundin vahvasti Tukholmaan, koska sen aina laivasta kun pienenä (ja isompanakin) vieraili Tukholmassa.

Haastattelussa seuraavaksi oli erilaisia tehtäviä. Ensimäinen oli sellanen, että saatiin lappu, jossa luki sanat "service", "effektivitet" ja "gäst" ja jokaisen sanan kohdalle piti kirjottaa 10 sanaa, jotka tuli mieleen näistä sanoista. Tässä oli kovasti mulla ongelmia. Suomeksi niitä olisin keksiny, mutta ruotsiksi ei tullut mieleen mitään hienoja ja ytimekkäitä sanoja ja lopulta menin ihan lukkoon enkä keksiny enää mitään. Jotain sain kuitenkin onneksi kirjotettua. Se käytiin sitten läpi ja piti perustella vastauksiaan. Seuraavaksi saatiin kuulla luettuna erilaisia vaikeita asiakaspalvelutilanteita, joihin piti sitten kommentoida, että miten itse toimisi niissä tilanteissa. Tässä tehtävässä onnistuin aika hyvin ja oli hieno tunne, kun tehtävän lopuksi käytiin ns. oikea tapa toimia läpi, ja suurinosa mun vastauksista meni nappiin ja se haastattelija jopa viittasi tyylillä "niin kuin Katja sanoi, niin..." :) Kolmas tehtävä oli sellainen, että toinen haastattelijoista sanoi väittämiä ja me näytettiin numeroilla 1-4 kuinka paljon me ollaan samaa mieltä väittämän kanssa. Kysymykset oli siis tyyliä "asiakkaiden tyytyväisyys on minulle ehdottomasti tärkeintä työssäni" ja sitten piti perustella oma vastaus. Haastattelu kesti kaksi tuntia ja mulla oli oikeesti tosi hauskaa siellä :) Ruotsin puhuminen sujui suhteellisen hyvin. Välillä oli vaikeuksia ilmaista itseä, toivottavasti se meni kuitenkin hyvin ja ne on sitä mieltä, että mun kielitaito riittää sinne. Huomasin lopussa, että mun henkilötietopaperini päällä, jonka se nainen täytti puhelinhaastattelussa, oli punainen lappu, jossa luki "Språket?" Eli en siis vakuuttanut kieleni puolesta puhelimessa :D

Kun lähdin haastattelusta, oli sellanen olo, että se meni tosi hyvin, ja että mulla olis hyvät mahikset päästä sinne. Illalla ja seuraavana päivänä aloin kuitenkin miettimään, että käytin tiettyjä vääriä sanoja koko haastattelun ajan (esim. kundtjänst sanan service sijaan) ja sitten, että en mä yhtään tiedä kuinka metsään ne mun selitykset on mennyt silloin kun mulla oli ongelmia ilmaista itseäni. Mutta harvoin oon johonkin kesätyöpaikkaan halunnut nyt niin paljon kun tonne haluaisin ja mä niin ristin käteni ja toivon, että ne ottais mut sinne. Parin viikon sisällä tulee tieto, eli vielä pitää odottaa :(

Jep, se haastattelusta. Eilen torstaina tuli Melanie tänne pikavisiitille. Illalla käytiin syömässä sen kaverin kanssa yhdessä ravintolassa ja tänään suunnattiin Fjärilshusetiin. Aivan ihana paikka..vaikkakin samanlaisen olin nähnyt Köpiksessä jo joku vuosi sitten. Kyseessä on siis Tukholmassa oleva palanen troopista sademetsää..siellä on tropiikin kasveja, joitain lintuja ja sitten iso oma alueensa, jossa lentelee lukemattomia perhosia. Siellä saa siis kävellä niiden perhosten seassa (Kuvassa suurin perhonen, jonka oon koskaan eläessäni nähnyt! Noita ei kyllä lentele meidän kotikulmilla). Melanie lähti sitten iltapäivälaivalla takas Helsinkiin ja mä käväsin tanssitunnilla. Huomenna meen viideksi Majalle, siellä on Mexikansk fest :) Saa puhua taas ruotsia! Majasta on tullut kyllä mun tosi hyvä kaveri täällä. Sen seurassa on niin kiva ja helppo olla ja vaikka meillä muuten mielenkiinnonkohteet eroaa aika radikaalistikin toisistaan, niin silti ajatellaan jokseenkin samalla tavalla ja aina löytyy juteltavaa. Sen kanssa on helppoa puhuakin ruotsia kun ei tarvii pelätä virheiden puolesta. Se korjailee kun mä mokailen :)

Nyt on kulunut viikko raportoitu pääpiirteittäin! Lisää pian :) Pitäkää huoli itsestänne!

Puss o kram