Näin siis Tukholmassa. Mutta huumorilla mennään silti eteenpäin :) Kyllä on todettava, että ne ylistävät tarinat, joita on muiden vaihtovuosista kuullut, ei ole kyllä sovellettavissa tämän tytön vaihtovuoteen. Jostain kumman syystä jatkuvista vastoinkäymisistä huolimatta kokemus on ollut..hmm..no ainakin opettava. Ei, kyllä täytyy silti sanoa, että onnellinen olen, että tänne tulin.
Lompakko löytyi kun kävin henkilökohtaisesti toisesta kyseisen illan paikoista kysymässä sen perään. Tosin, kiitos jonkun epärehellisen ihmisen, ei siellä ollut enää sitä 400 kruunua. Ajokortti oli, mutta mitäpäs kukaan sillä tekisikään. En vaan osaa ymmärtää, että miksi ihmiset on sellasia kun ne on? Itse en olisi ottanut rahoja lompakosta, missään nimessä, vaan olisin ollut tyytyväinen lompakon löytäessäni ja palauttanut sen sisältöineen tietäen, että sitä kaipaava tulee olemaan onnellinen saadessaan kaiken takaisin.
Yhtäkkiä kaveririntamalla on täällä tapahtunut ihan kummia. Ennen tehtiin kaikkea yhdessä tämän tietyn porukan kesken täällä, mutta nyt kutsua aktiviteetteihin ei tule mulle ja Piritalle ollenkaan?! Puhuttiin aikoinaan, että kun Rachellen äiti tulee jenkeistä tänne, tehdään vaikka mitä, mutta nyt kun se sitten on täällä ja muut ovat tekemässä tätä 'vaikka mitä', ei kukaan mainitse asiasta meille ja kysy meitä mukaan. Tiedä sitten mistä sitä nyt tuulee!?
Christina ja Micke (talon omistajat) sanoi ennen reissuun lähtemistä, että seinänaapurit auttaa sitten jos tulee jotain ongelmia ja sitä ne naapurit itsekin joskus totesivat. No, nyt meillä on ongelmia tv-antennin kanssa. Käytiin kohta viikko sitten pimpottamassa ovikelloa eikä kukaan tullut avaamaan (mutta ei olla varmoja josko siellä kuitenkin oli joku kotona) ja sen jälkeen laitettiin tekstiviesti, että tarvittaisiin apua. Kukaan ei ole tullut eikä viestiin ole edes vastattu.
Saatiin eilen tietää, että opiskelija-asunnot on jaettu jo viime kuun alussa, eli meillä ei niihin ole enää osaa eikä arpaa ja tämän kämpänhän vuokrasopimus loppuu joulukuun lopussa. Uusia asuntoja on vaikea etsiskellä, kun niitä ei vielä vuodenvaihteesta eteenpäin tässä vaiheessa vielä ilmotella tai sitten tarjonta tulee kokonaisuudessaan olemaan varsin niukkaa. Että se on mukavaa jos ei uutta asuntoa löydy! Että hyvällä onnella ei saada uutta asuntoa. Sitten asun vaikka sillan alla, mutta kotiin en näin lyhyen ajan jälkeen kyllä tule, etenkin kun ei sielläkään ole omaa asuntoa, töitä eikä opiskeltavaakaan.
Niin ja tuo rahatilannehan on jo vanha tuttu, että koska sitä rahaa ei puissa kasva ja kun töissäkään ei käy, niin mihinkäs se tilanne siitä muuttuisi. Vitsailtiin tänään Piritan kanssa, että joudutaan kohta menemään myymään jotain joulukuusia kun rahat loppuu kokonaan...ei saisi vitsailla, kohta me nimittäin oikeesti löydetään itsemme sieltä :)
Eilen oli tentti, joka aiheutti kovasti stressiä koko edeltävän viikon. Tentti meni ehkä ihan suhteellisen hyvin(!?), mutta on myös mahdollista, että olen kirjoittanut ihan omiani vastauksiin. Läpi se nyt jok.tap. menee, katsotaan millä arvosanalla.
Tämä oli kaikki tällä kertaa. Tukholma hiljenee hetkeksi :)
tiistai 6. marraskuuta 2007
tiistai 30. lokakuuta 2007
Roppakaupalla säälipisteitä
Tänään oli viimenen kerta meidän grammatik-kurssia (ens viikolla jatkuu saman ryhmän kanssa fonetik och fonologi:) ja ens maanantaina on tentti (kääääk!) Se ryhmä on tosi mukava ja lämminhenkinen, mutta muutamaa lukuunottamatta kaikki on siellä jo aikuisia. Kurssin lopputyönä tehtiin ryhmätyö, jossa etsittiin joku ulkomaalainen ruotsin opiskelija, nauhotettiin sen puhetta 15 min ja litteroitiin se (=kirjotettiin kaikki mitä se sanoi) ja sen jälkeen jokainen ryhmän jäsen keskittyi omaan osa-alueeseensa siinä puheessa. Mun osa-alue oli sanajärjestys (vitsi ruotsin sanajärjestys on vaan niin ihanaa!:), muita aiheita oli tempus ja nominaalifraasit. Sen lisäksi, että siitä tehtiin kirjallinen työ, se piti lyhyesti esittää myös luokan edessä. Aikarajaksi oli annettu 10min. Tänään meinas mennä (tai menikin!) hermot niiden aikuisten kanssa siinä ryhmässä kun niiden piti NIIN päteä siellä!! Yksi ryhmä piti siis 30minuutin (!!!)esittelyn omasta työstään sisältäen kaikenmaailman näytteet nauhalta ja printatut monisteet kirjallisesta osuudesta ja puhuttiin ummet ja lammet! Mä en käsitä, että jos annetaan aikaraja niin eikö ihmiset osaa pitäytyä siinä?? Olihan se niiden esitys hieno, mutta ei sellanen, jollainen sen piti olla ja mun mielestä opettajan pitäisi sakottaa tollasista. Ei kahden tunnin tentissäkään voi istua neljää tuntia eikä kysymyksiin kirjoteta niistä aiheista, joita siinä ei kysytä! Ja kyllä nyt tulevilla opettajilla pitäis olla jotain ajankäyttötajua! Ne on ne aikuisopiskelijat, jotka vie koko opiskelun ihan uskomattomuuksiin.
No, joka tapauksessa. Kaikki siinä ryhmässä tietää, että me Piritan kanssa ei olla ruotsalaisia eikä puhuta ruotsia äidinkielenämme, joten ollaan vähän "eksoottisempia" siellä :) Tänään pidettiin sitten meidän 10-minuutin (!!) esitelmä omasta ryhmätyöstämme ja se oli niin sulosta, kun kolme ihmistä tuli sen jälkeen henkilökohtasesti sanomaan, että "tosi hyvä esitys ja tosi hyvin meni" :D Kenellekään muulle ei siellä olla sanottu noin, eikä kukaan sanonu sille kolmannelle jäsenelle meidän ryhmästä, ainoastaan meille. Eikä se esitys ollut millään tavalla erityinen tai hieno, puhua pälätettiin samalla tavalla kun muutkin. Mutta ne nyt halusi kannustaa meitä kun ne tietää, että puhutaan ruotsia vieraana kielenä ja se oli kyllä niin liikuttavaa ja sulosta. Mutta kyllähän ne vähän säälipisteitä oli, vaikkakin positiivisin mielin annettuja :D Siinä ryhmässä on pari mukavaa noin meidän ikästä tyttöä, pitää yrittää päästä juttelemaan niiden kanssa, sillä ruotsalaiset kaverit olis kyllä tarpeellisia täällä.
Täällä ei varmaan sen kummempaa. Syksy on jo pitkällä ja lehtiä on maassa vaikka kuinka, mutta lämpötila pysyy aika pitkälti 8-10 asteen kieppeillä. Tänään oli viikon toinen ja viimenen luento, eli loppuviikko on vaan tenttikirjojen kanssa painimista. Rachellen äiti tulee perjantaina jenkeistä tänne käymään, joten saatetaan tehdä porukalla jotain kivaa. Ainiin, meidän sateliittianteenni on huonosti, eikä näytä kanavia ollenkaan. Ollaan saatu ohjeet mitä sille pitää tällasessa tapauksessa tehdä, joten molemmat Piritan kanssa vuorotellen kiivettiin tänään katolle ja yritettiin saada sitä kuntoon, ilman tulosta tosin. Oli pelottavaa kiivetä sinne katolle kun tuntu, että tiilet lähtee irti!!
Nyt on pakko avata tenttikirjat. On kiva kun soittelette ja mailailette sieltä Suomesta, tehkäähän sitä useamminkin :)
lauantai 27. lokakuuta 2007
Ahdistusta
Mistähän sitä alottaisi tällä kertaa. Varmaan siitä, että vaikka edellisessä tekstissä hehkuttelin, että Berliini odottaa, en sinne kuitenkaan lähtenyt! Torstaina oli lento ja torstaina aamupäivästä päätin, että jätän menemättä. Muutin mieltäni koko ajan, mutta lopulta totesin, että a) ei ole ylimääräistä rahaa lähteä, b) viikon kuluttua on tentti, johon pitää ehtiä lukemaan ja c)mulla ei ole missään vaiheessa ollut hinkua lähteä sinne (kysykää vaan miksi varasin liput!:), joten miksi sitten oikeesti pitäis lähteä. Ihan tyytyväinen oon ollu, etten lähteny etenkin rahan puolesta. Eilen käväsin istumassa kavereiden kanssa tovin ulkona ja tänään illalla kun olin lähdössä kauppaan totesin, että hukkasin sitten eilisellä reissulla lompakkoni. Onni onnettomuudessa oli, ettei siellä ollu muuta kun ajokortti ja 40e rahaa, mutta tässä rahapulassa viimenen asia, jonka haluaa hukata, on viimeset rahansa :( Yritän nyt vielä kysellä niistä kahdesta paikasta, joissa eilen oltiin, että jos joku olis palauttanut sen sinne, mutta vaikka oliskin, ei niitä rahoja kyllä enää siellä ole. Tänään yritin sitten siirtää nettipankissa tililtä toiselle rahaa millä elää, mutta ilmeisesti mun tunnukset on vanhentunu ja Nordealta on lähetetty uudet, ne ei vaan koskaan oo päätynyt mihinkään osoitteeseen. Eli mä en pääse tileihini kiinni ollenkaan ties kuinka pitkään aikaan. Nyt saa sitten soitella pitkin maita ja selvitellä tätä. Ja nyt on iskenyt ahdistus ens vuoden asuinpaikastakin, että mistä löydän ittelleni asunnon ja mitä jos en löydä. Täytyy kyllä sanoa, ettei tää vaihtovuoden alku ole kyllä huoletta mennyt. Ensin aiheutti asunto hirveetä stressiä ja ahdistusta ja nyt kun hetkeksi ollaan päästy mieleiseen kotiin, niin iskee totaalinen raha-ahdistus ja uusi asunto-ahdistus.
Että näin mielekkäissä tunnelmissa tänään taas täällä Tukholmassa. Haluaisin hirveesti tulla suomessa käymään ens viikolla, mutta pelkään, että jos tuun, en millään enää haluais tulla takas tänne Ruotsiin kaiken ahdistuksen keskelle. Tuntuu vaan, että jouluun on vielä niin ikuisuus, enkä jaksa odottaa niin kauan, että pääsen kotiin.
Että näin mielekkäissä tunnelmissa tänään taas täällä Tukholmassa. Haluaisin hirveesti tulla suomessa käymään ens viikolla, mutta pelkään, että jos tuun, en millään enää haluais tulla takas tänne Ruotsiin kaiken ahdistuksen keskelle. Tuntuu vaan, että jouluun on vielä niin ikuisuus, enkä jaksa odottaa niin kauan, että pääsen kotiin.
keskiviikko 24. lokakuuta 2007
Off to Berlin
Pitkällisen ja tuskallisen pohtimisen tulos oli se, että Berliiniin on lähdettävä. Olin jo jättämässä leikin kesken (ja mieli tekisi vähän vieläkin), mutta kun kerta lennot on maksettu niin ei auta itkut markkinoilla. Lentokenttäbussi täällä päässä ei ollut ihan niin törkyhintainen kun alunperin olin luullut (alunperin 40e, nyt "vain" 25e edestakaisin), joten sen vuoksi pakotan itseni lähtemään. Tuleepahan sekin kaupunki nähtyä ja voin sanoa käyneeni Saksanmaalla. Jos innostun, niin hyvä niin, mutta luulenpa, että keskityn tulevien opetuskielteni maihin, jotta matkailusta on ammatissakin sitten ihan oikeasti hyötyä.Löysin muuten ihanan kaupan Drottninggatanilta ja jouluna te kaikki toivotte etten olisi koskaan tullutkaan Ruotsiin vaihtoon kun avaatte joululahjojanne! ;)
Toblerone-hirmu (söin puolessa viikossa 1200g tobleronea!) hiljenee ensi viikkoon asti. Sunnuntain ja maanantain vastaisena yönä palaan siis Ruotsiin (jos kone pysyy ilmassa - pelottaa valehtelematta jo nyt). Älkäähän rakkaat soitelko sinä aikana kun se olen sitten minä, joka maksaa viulut.
tiistai 23. lokakuuta 2007
Vasamuseet
Paljon en ehdi nyt kirjotella kun koulutöitä pitää tehdä. Piti kuitenkin kirjottaa pieni kokoava raportti parista viime päivästä. Meillä on ollu tosiaan vieraita tässä lauantaista asti, Noora lähtee huomenna keskiviikkona ja Piritan sisko Henni lähtee torstaina. Eilen maanantaina käytiin Nordiska museetissa. Se oli ihan hieno paikka ja hyvin kerto esim. pohjoismaisista juhlista ja "rituaaleista", esim. konfirmaatiosta jne. Muut lähti museosta Gamla staniin kiertelemään ja mun piti mennä koululla käymään, kun oli tapaaminen Nobeljuhlien jatkobileiden järjestämisestä, jossa mä olen siis mukana. Tuun työskentelemään siellä baarissa ja teemana jatkopippaloissa on 1920-luku ja sen mukaan pitää sitten pukeutua. Tosin vaatteet tulee yliopiston puolesta.Tänään odotettiin aamu Gigantilta liettä, jota ei koskaan tullut (jälleen yksi asia, joka tässä maassa ei toimi. Paasaan sen ensi kerralla!) ja kirjotettiin koulujuttua. Iltapäivästä mentiin käymään nelisteen Vasamuseetissa. Mä tiesin tästä Vasa-laivasta ihan vähäsen vaan etukäteen enkä tienny siitä Vasamuseetista sen enempää kun että se paatti on siellä. Mutta se museo ja se laiva on aivan uskomattoman hieno ja henkeäsalpaava!!! Suosittelen ehdottomasti kaikille matkaajille! Mä en ehtiny nähdä siitä museosta kun puolet, joten sinne on ehdottomasti päästävä uudestaan. Onneks se on lähellä :)
Torstaina olis lähtö Berliiniin, mutta en oo yhtään varma nyt meinaanko lähtee vai en. Ei yhtään huvittais ja ahdistaa rahanmeno :( Pitäis yrittää päättää.
Mä sekoilin taas viime yönä kun Noora nousi yöllä käymään vessassa:
minä: mitä sä teet?
Noora: kävin vessassa
minä: vaatteet päällä?
Noora: ei ku mulla on yöpuku
minä: ainii ku sul on tollanen yöpuku :D
Näin täällä. Kertoilkaahan tekin kuulumisianne!
sunnuntai 21. lokakuuta 2007
Helsingin risteily

Nyt on kotiuduttu Helsingin risteilyltä. Torstaina tosiaan suunnattiin Viking Linen satamaan amerikkalaisten Rachellen ja Andrean, saksalaisen Kathin ja Hollantilais-englantilaisen Susanin kanssa. Hirveellä kiireellä saatiin juosta laivaan, mutta ehdittiin :) Menomatka oli varsin rauhallinen; käytiin tax free:ssä ja istuttiin ja juteltiin hytissä. Jo heti alkumatkasta Susan pelasti mun päiväni kysymällä, että oonko mä puoliksi englantilainen kun kuulostan ihan siltä kun puhun englantia :D Myöhemmin se päivitteli, että on tosi 'ainutlaatuista' (vai mitä sanaa se käyttikään), että mä kuulostan niin englantilaiselta ja puhun niin hyvin englantia! Mä olin niin otettu noista kommenteista ja nyt ens vuonna alotan enkun opintoni hyvillä mielin :)
Perjantai vietettiin siis Helsingissä. Ilma oli onneksi tosi kaunis. Kierreltiin keskusta-alueella ja käytiin kattomassa nähtävyyksiä. Pilvi oli päivän meidän mukana ja Annakin kävi moikkaamassa. Susan ja Kathi oli ihan innoissaan Helsingistä ja oli kiva seurata vierestä kuinka ne ihasteli kaikkea, mikä on itelle arkipäivää. Jenkit ei ollu ihan niin innoissaan, vaikka toteskin, että oli kiva käydä. Mutta ne ei ollu samanlaisia kulttuuri-ihmisiä kun me kaikki muut ja arvostaa todennäkösesti vähän erilaisia asioita. Laivalle palattiin ihan viimetipassa. Illalla huijattiin jotain tyhmiä suomalaisia, joille meni ihan täydestä, että ollaan kaikki ulkomaalaisia eikä ymmärretä sanaakaan suomea eikä ruotsia. Ne opetti joitain fraaseja suomeks ja ruotiksi Piritalle. Se oli hauskaa nauraa niille! :D
Noora tuli meijän mukana laivalla Ruotsiin ja Piritan sisko lensi tänne myös eilen. Nyt ollaan täällä nelisteen, on ollu mukavaa. Eilen kävästiin viihteellä, mutta mä ja Pirita aletaan vanheta kun ei jaksa enää juhlia niin paljon.
Alkuviikosta vieraillaan todennäkösesti museoissa ja pistäydytään välillä koulussa. Noora lähtee ke-iltana ja Piritan sisko torstaina. Ja mehän lähetään Piritan kanssa torstaina sinne Berliiniin. Mutta kirjottelen vielä uudestaan ennen sitä :)
tiistai 16. lokakuuta 2007
Borta bra men hemma bäst
Ette usko kuinka ihanaa on ollut asua kodilta tuntuvassa asumuksessa sen edellisen loukun jäljiltä. Ollaan nautittu olostamme Piritan kanssa täysin rinnoin...ajatella, nyt saa syödäkin prikulleen kun itse haluaa! Lauantaina pidettiin kavereille tuparit, mutta äkillisten peruutusten takia paikalle tuli noin 10 ihmisen sijasta kaksi :) Mutta hauskaa meillä oli silti, syötiin, juteltiin ja pelattiin Tukholman Monopolia. Sellanen pitää saada kotiin kanssa! :)Sunnuntaina meni kouluhommien parissa. Eilen ja tänään tiistaina oli luennot. Huomaa heti kun on koulua vaan pari kertaa viikossa, koska aamulla herääminen on todella tuskaa! Etenkin nyt kun mun sänky on ihanan pehmeä ja muhkea, niin ei täältä haluais nousta koskaan pois. Tänään mulla oli yhdellä tyhmällä kurssilla esitelmä Olof Palmesta (jep, tää on kun yläasteella konsanaan), joka piti tehdä parityönä. Aihe oli mun parini ehdottama ja joku aika sitten se vain tekstasi mulle, että hän meinaa tehdä Olof Palmen biografiasta. Olin ajatellut, että oltaisiin yhdessä keskusteltu, että mistä kannattaa kummankin kertoa, mutta ei sitten. Siinä sitten tuskailin pitkään, että mistä voisin tehdä oman osuuteni, koska politiikasta en halunnu mitään kertoa kun en siitä mitään tiedä. No pitkän pohdinnan ja tuskailun tuloksena päädyin sitten kirjottamaan siitä sen murhasta. Sovittiin sunnuntaina tän mun parin kanssa, että nähdään maanantaina ja keskustellaan, että miten rakennetaan se meidän esitys ja ettei puhuta samoista asioista. Maanantaina kun sitten nähtiin, se vaan tokas mulle, että "tässä on sulle materiaalia jos haluut kertoa Olof Palmen biografiasta, mä jätän kurssin kesken, eli saat pitää esitelmän yksin". Siitä sitten istuin sanattomana hetken ja ihmettelin, että se ei edes pahoitellut lyhyttä varoitusaikaa mitenkään. Totesin kuitenkin, etten ala yhtään ylimäärästä työtä tekemään turhan kurssin ja turhan esitelmän eteen sen takia, että joku osaa olla tollanen, joten tänään sitten kerroin vaan tilanteen ja puhua pölötin oman osuuteni, eli murhasta. Palaute oli yhdeltä kurssilaiselta, että "jättebra, som alltid" :) (puheita pidetään tolla kurssilla siis yhteensä 5)
Huominen päivä (keskiviikko) menee jumppatunnilla ja koulutöitä pakertaessa. Torstaina lähetäänkin sitten porukalla risteilylle ja perjantai ollaan siellä Helsingissä. Kivaa kävästä siellä, päästä ostamaan sellasia nuudeleita, joita täällä ei myydä ja nähdä kavereita :)
Ainiin, kissa on vielä hengissä, yksi iso viherkasvi tosin kärsii meidän hoidossa täällä...
(Kuvassa siis Snuffis)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)