Kaverit jätti, naapurit ei ole huomaavinaankaan, asuntoa ei kohta ole ja rahatkin on loppu..

Näin siis Tukholmassa. Mutta huumorilla mennään silti eteenpäin :) Kyllä on todettava, että ne ylistävät tarinat, joita on muiden vaihtovuosista kuullut, ei ole kyllä sovellettavissa tämän tytön vaihtovuoteen. Jostain kumman syystä jatkuvista vastoinkäymisistä huolimatta kokemus on ollut..hmm..no ainakin opettava. Ei, kyllä täytyy silti sanoa, että onnellinen olen, että tänne tulin.

Lompakko löytyi kun kävin henkilökohtaisesti toisesta kyseisen illan paikoista kysymässä sen perään. Tosin, kiitos jonkun epärehellisen ihmisen, ei siellä ollut enää sitä 400 kruunua. Ajokortti oli, mutta mitäpäs kukaan sillä tekisikään. En vaan osaa ymmärtää, että miksi ihmiset on sellasia kun ne on? Itse en olisi ottanut rahoja lompakosta, missään nimessä, vaan olisin ollut tyytyväinen lompakon löytäessäni ja palauttanut sen sisältöineen tietäen, että sitä kaipaava tulee olemaan onnellinen saadessaan kaiken takaisin.

Yhtäkkiä kaveririntamalla on täällä tapahtunut ihan kummia. Ennen tehtiin kaikkea yhdessä tämän tietyn porukan kesken täällä, mutta nyt kutsua aktiviteetteihin ei tule mulle ja Piritalle ollenkaan?! Puhuttiin aikoinaan, että kun Rachellen äiti tulee jenkeistä tänne, tehdään vaikka mitä, mutta nyt kun se sitten on täällä ja muut ovat tekemässä tätä 'vaikka mitä', ei kukaan mainitse asiasta meille ja kysy meitä mukaan. Tiedä sitten mistä sitä nyt tuulee!?

Christina ja Micke (talon omistajat) sanoi ennen reissuun lähtemistä, että seinänaapurit auttaa sitten jos tulee jotain ongelmia ja sitä ne naapurit itsekin joskus totesivat. No, nyt meillä on ongelmia tv-antennin kanssa. Käytiin kohta viikko sitten pimpottamassa ovikelloa eikä kukaan tullut avaamaan (mutta ei olla varmoja josko siellä kuitenkin oli joku kotona) ja sen jälkeen laitettiin tekstiviesti, että tarvittaisiin apua. Kukaan ei ole tullut eikä viestiin ole edes vastattu.

Saatiin eilen tietää, että opiskelija-asunnot on jaettu jo viime kuun alussa, eli meillä ei niihin ole enää osaa eikä arpaa ja tämän kämpänhän vuokrasopimus loppuu joulukuun lopussa. Uusia asuntoja on vaikea etsiskellä, kun niitä ei vielä vuodenvaihteesta eteenpäin tässä vaiheessa vielä ilmotella tai sitten tarjonta tulee kokonaisuudessaan olemaan varsin niukkaa. Että se on mukavaa jos ei uutta asuntoa löydy! Että hyvällä onnella ei saada uutta asuntoa. Sitten asun vaikka sillan alla, mutta kotiin en näin lyhyen ajan jälkeen kyllä tule, etenkin kun ei sielläkään ole omaa asuntoa, töitä eikä opiskeltavaakaan.

Niin ja tuo rahatilannehan on jo vanha tuttu, että koska sitä rahaa ei puissa kasva ja kun töissäkään ei käy, niin mihinkäs se tilanne siitä muuttuisi. Vitsailtiin tänään Piritan kanssa, että joudutaan kohta menemään myymään jotain joulukuusia kun rahat loppuu kokonaan...ei saisi vitsailla, kohta me nimittäin oikeesti löydetään itsemme sieltä :)

Eilen oli tentti, joka aiheutti kovasti stressiä koko edeltävän viikon. Tentti meni ehkä ihan suhteellisen hyvin(!?), mutta on myös mahdollista, että olen kirjoittanut ihan omiani vastauksiin. Läpi se nyt jok.tap. menee, katsotaan millä arvosanalla.

Tämä oli kaikki tällä kertaa. Tukholma hiljenee hetkeksi :)