Elämä jatkuu

Hejsan! Elämä jatkuu kovan koti-ikävän jälkeenkin, juuri ja juuri! Elämä kulkee edelleen täällä samaa rataa... Lauantaina isi ja Erja kävi täällä kääntymässä, oli mukavaa saada tuulahdus sieltä kotisuomesta, mutta sillä oli myös hintansa. Muistan kun pienenä olin enon mökillä ja kun äiti tuli käymään siellä, iski lopulta hirveä koti-ikävä kun se lähti kotiin. Samoin kävi nyt, en ole siis muuttunut kummemmin reilussa 10 vuodessa :) Lauantai-iltana siis tuntui siltä, että haluan takas Suomeen siltä seisomalta ja la-ilta menikin sitten pipariksi. Pohdin pääni puhki, että millon pääsisin käymään siellä ja kävi mielessä sekin, että en halua jäädä tänne enää kevääksi...kunnes muistin, että eihän mulla ole siellä Suomessa asuntoa, opiskeltavaa eikä töitäkään :) Onneksi olo oli jokseenkin parempi sunnuntaiaamuna. Kyllä mä tosin silti yritin kattoa, että millon pääsisin käymään Suomessa, mutta ei mitään järkevää ajankohtaa ole ennen joululomaa :(

Lauantai-illan pipariksi menoon vaikutti myös se, että totesin ainakin yhden näistä jenkeistä "vihaavan" mua. Tai no tuskin vihasta voi puhua, mutta "ei tykkäävän". Sen huomaa sen käytöksestä mua kohtaan...kun mä en oliskaan paikalla. Vaikka ei mua melkeen ollutkaan, kun olin niin allapäin koko illan, että en puhua pukahtanut juuri mitään.

Sunnuntai vietettiin Piritan kanssa kotosalla ja käytiin kävelyllä nauttien ihanasta syysilmasta. Lauantaina oli aivan järkyttävä ilma, kun yritettiin isin ja Erjan kanssa keksiä tekemistä päiväksi, sunnuntaina siitä ilmasta ei tietenkään ollut tietoakaan, vaan taivas oli pilvetön. Näin se aina menee!

Mulla on vihdoin alkanu uus kurssi edellisen muntlig framställningin lisäksi. Tänään oli eka tunti nimittäin grammatikia ja mä tunsin itteni FIKSUKSI!! Toi on monille ensimmäinen kurssikokonaisuus yliopistossa ja mä vanha kurppa roikun tässä laitoksessa jo neljättä vuotta! Tosin lähes kaikki sillä kurssilla on aikuisia, toiset jo vanhoja, ja kyllä aikuisopiskelijat osaa olla toisinaan raivostuttavia pilkun viilaajia! Ei kaikkea tarvii kysyä, voi käyttää omaa päätään! Aikuiset on liian tunnollisia opiskelijoita, pieni laiskuus pitää kuulua asiaan. Mutta kurssi tuntuu kivalta ja helpolta. Siinä tehdään ryhmätyö, jossa nauhoitetaan jonkun henkilön puhetta, jolle ruotsi on toinen kieli (andraspråk) ja sitten se transkriboidaan ja sitten siitä tutkitaan, että millasia virheitä se henkilö tekee verbeissä, nominaalifraaseissa ja sanajärjestyksessä. Eli helppo juttu! Mutta kaikki muut tuntu olevan kauhuissaan siitä ryhmätyöstä. Mä pääsen ehkä loistamaan tällä kurssilla ;) Kaikki siellä on siis ruotsalaisia.

Tänään näin ekaa kertaa mun tandem-parin ja oli kivaa :) Käytiin lounaalla ja juteltiin ruotsiksi ja suomeksi. Niille tietämättömille, jotka ei ymmärrä mistä puhun: tandem-pari tarkottaa mun tapauksessa sitä, että mun parinani on ruotsalainen, joka haluaa oppia suomea. Siispä me tavataan ja puhutaan molempia kieliä ja autetaan toisiamme omissa äidinkielissämme.

Ei täällä taida olla sen kummempaa. Innolla odotan ens keskiviikkoa kun päästään muuttamaan :) Palailen taas!