The End

Näin ollaan päästy loppuun asti. Tänään noin neljän tunnin päästä on aika astua laivaan ja palata Suomeen. Tuntuu, etten ole vielä tajunnut, että lähden täältä lopullisesti. Mutta alitajunnassa se näyttää olevan, sillä viime yön näin painajaista matkalle lähdöstä, lentokoneella lentämisestä ja lopulta kun olin päässyt matkakohteeseeni, niin halusin mahdollisimman pian sieltä pois.

Tiistaina käytiin Piritan kanssa Lagerströmeillä kylässä ja oli tosi mukavaa. Ne oli edelleen yhtä sydämellisiä kun ennenkin. Oltiin siellä pari tuntia. Ehdittiin rupatella ja syödä ihanaa ruokaa ja vielä jälkkäriäkin. Christina sanoi, että jos tullaan Tukholmaan, niin heille saa tulla sitten nukkumaan jos kaivataan yösijaa :) Nyt mulla on jo kolme yösijaa täällä: Lagerströmit, Maja ja Nattis. Niiden tyttö oli myös kotona ja tultiin sen kanssa hyvin juttuun. Se on meitä vuoden nuorempi. Saatiin tarjous myös yöpaikasta Lundissa, jossa se niiden tyttö (Sabina) asuu.

Eilen tapasin sitten Nattiksen alkuillasta ja me mentiin yhteen hienoon ravintolaan syömään. Oon halunnut käydä kyseisessä ravintolassa Gondolen koko vuoden ja viimeisenä iltana sain aikaiseksi :D Kyseessä on Slussenilla sijaitseva kallis ja hieno ravintola, joka on korkeuksissa. Sinne mennään hissillä ja sieltä on hienot näkymät. (http://www.gondolen.se/default.asp?n1=3) Ongelmana oli aluksi vain se, että Nattis pelkäsi kuollakseen, koska me oltiin niin korkeella. Jouduttiin vaihtamaan pöytääkin, ettei istuttu ikkunan vieressä. Ite en kärsi korkeanpaikankammosta lainkaan, mutta sen jälkeen kun olin koko yön paniikissa Vikinglinen hytissä kärsien ahtaanpaikankammosta, niin ymmärsin hyvin, että Nattis pelkäsi olla siellä korkeuksissa. Sitten kun saatiin vaihdettua pöytää niin meillä oli oikein mukavaa ja ilta vierähti nopeasti. Nyt kamppailen itseni kanssa siitä, että tulenko tänne viikonloppureissulle elokuun lopussa. Sain kutsun Nattiksen ja Hannan grillipippaloihin/Nattiksen synttäreille jo alkukesästä ja niin paljon haluaisin päästä paikalle. Sinne tulee monet töistä ja niitäkin olisi kiva vielä nähdä. Ongelma on vain siinä, ettei reissusta selviä alle 200e, mikä on paljon ottaen huomioon, että se on vain parin päivän reissu :(

Nyt istuskelen kotona, tavarat on pakattu ja paikat siivottu. Enää on jäljellä imurointi ja sitten kaikki on kunnossa. Tapaan Piritan vielä ennen laivaan menoa. Laiva lähtee 20.10 ja on Turussa huomenna 7.35.

Jep. Näin se sitten loppui. Ikionnellinen olen, että tänne tulin enkä päivääkään vaihtaisi pois, vaikka ikäviäkin aikoja oli. Mutta se mikä ei tapa, vahvistaa, eikö? Kiitoksia kaikille niin henkisestä kuin taloudellisestakin tuesta tämän vuoden aikana. Ilman niitä molempia ei vuosi olisi onnistunut ollenkaan samalla tavalla. Ja mukavaa, että jaksoitte lueskella meikäläisen elämästä täällä lahden toisella puolella. Pian nähdään!

THE END

Hyvästien aika

Kaikki loppuu aikanaan. Ihan uskomatonta, että vuosi sitten olin kotona pakkaamassa tavaroita ja edessä oli kokonainen vuosi täällä Ruotsissa. Yhtä uskomatonta ja käsittämätöntä on, että mä olen nyt lähtemässä täältä pois. Edellisellä kerralla sanoin, että tuntemukset ovat iloiset...nyt en enää tiedä. Nyt kun on hyvästellyt jo suurimman osan ihmisistä, niin iloisuus on kyllä kadonnut. Sanotaan näin, että samalla tavalla kun mitä nyt olen täällä asunut, niin en jäisi pidemmäksi aikaa. Mutta jos saisin asua omassa asunnossa, niin voisin muuttaa tänne ihan vakituisestikin. Ehkä tulevaisuudessa, jos siltä tuntuu, mutta nyt on palattava kotiin.

Viime viikko meni edelleen helteissä. Tosin kun elokuu alkoi, niin samalla tuli kylmät ilmat. En tosin valita, töissä oli ihanaa kun ei tarvinnut enää hikoilla kuin pieni possu (hikoileeko possut?) Helteiden aikaan yhtenä päivänä mitattiin keittiössä lämpötilaksi 33 astetta, eikä se tuntunut kaikkein kuumimmalta päivältä. Veikkaan siis, että keskimäärin siellä on ollut 33-35 astetta.

Keskiviikkona mulla oli viime viikon ainoa vapaapäivä. Menin päivällä Piritalle Djursholmiin ottamaan rannalle aurinkoa. Illalla lähdettiin sieltä sitten yhdessä keskustaanpäin. Tavattiin Maja ja Hanna ja mentiin Humlegårdeniin pickickille. Ajatuksena oli siis pitää pienet läksiäiset. Maja lähti viime lauantaina reilaamaan, joten en sitä enää ehdi nähdä. Oli tosi mukava ilta. Marja lähti keskiviikkona Suomeen käymään, joten en sitäkään ehdi enää nähdä ennen kun lähden itse pois. Per keksi sitten kysyä multa (kun Marja oli jo lähtenyt), että haluanko mä syödä hänen kanssaan päivällistä ja juoda viiniä viikonloppuna. Ei käynyt edes mielessä suostua kun en kestä yhtään olla sen seurassa. Sanoin sitten, että oon koko viikonlopun töissä ja illatkin aika varattu. Todellisuudessa mulla oli suunnitelmia vain lauantai-illalle. Sitten se tenttas multa, että ehdinkö mä la tai su. Sanoin, että en. Sitten se kysy, että sopiiko perjantai mun töiden jälkeen ennen kun mulla on sitten illalla menoa. Vastasin kieltävästi siihenkin. Lopulta sanoin sitten Piritalle, että meidän on Piritan kanssa keksittävä nyt sitten tekemistä koko viikonlopuksi, sillä mä en voi olla kotona. Perjantaina mentiin sitten Piritan kanssa leffaan kattomaan Mamma Mia. Mulla ei ollut suuria odotuksia leffasta, enkä siitä loppupeleissä tykännytkään. Siinä oli ainoastaan hyvää musiikki. Lauantaina Pirita tuli alkuillasta tänne meille ja myöhemmin lähdettiin sitten viihteelle. Oli hauska ilta :) Tosin seuraavana päivänä töihin herääminen ei ollut niin hauskaa. Sunnuntaina mentiin mun töiden jälkeen teatteriin. Kyseessä oli siis kesäteatteri ja "näytelmän" nimi oli Den improviserade schlagerfestivalen. Eli siis 'euroviisukarsintakilpailu', kaikki improvisaationa, niin musiikki kuin laulut ja sanatkin :) Oli hyvä 'näytelmä' kunnes alkoi satamaan ja koska lavaa ei ollu katettu (en käsitä miksi?!), niin näytelmä jouduttiin lopettamaan kesken.

Eilen, maanantaina, oli mun viimenen työpäivä Skansenilla. Päivän mittaan olin jossain vaiheessa varsin kyrsiintynyt ja olin onnellinen, että kyseessä oli viimeinen työpäivä. Päivän päätteeksi kuitenkin kun piti hyvästellä kaikki työkaverit, niin tuli taas suru puseroon. Paikan omistajankin hyvästelin halaten (koko kesän musta on tuntunut, ettei se pidä musta) ja sain kuulla, että olen tervetullut takaisin.

Per lähti eilen aamupäivästä myös Suomeen - luojan kiitos! Sanoin sille vaan moikka niin, että se seisoi tossa mun huoneen ovensuulla ja mä olin täällä omassa huoneessani kauimmaisessa nurkassa. Yritin siis tietoisesti välttää sen hiplailut taas. Ja se osasikin pysyä tossa ovensuulla, ei tullut sisälle huoneeseen. Kyllä me siinä nämä pakolliset fraasit käytiin läpi, että "kun tulet tukholmaan, niin ilmoittele, ehkä me nähdään vielä..." mutta jos minä saan päättää, niin ei kyllä nähdä.

Tänään lähetin suurimman osan tavaroistani rahdilla Suomeen. Jäljellä on enää minä ja jonkin verran vaatteita ja muuta tavaraa, jotka otan mukaani sitten torstaina laivaan. Tänään mennään illalla Piritan kanssa käymään Lagerströmeillä (meidän edellinen asunto) ja huomenna illalla tapaan Nattiksen. Sitten on tämä vuosi paketissa.

Palaan asiaan vielä varmaan ennen kuin lähden täältä, joten pysykää kanavalla :)

(Kuvassa työkaverit, jotka oli töissä eilen kun sanoin hyvästejä)

Vaihtovuosi lähenee loppuaan

Tjena! Piti kirjoitella kuulumisia jo loppuviikosta, mutten saanut aikaiseksi. Nyt alkoi tulla jo huono omatunto, niin nyt päätin pistää toimeksi. Viime viikko meni mukavasti. Tiistaina oltiin Majan kanssa katsomassa Allsång på Skansen. Siellä ei ollut ketään mua kiinnostavaa artistia esiintymässä, mutta oli se silti hauska olla todistamassa paikanpäällä kyseisen ohjelman tekemistä. Keskiviikon ja torstain olin vapaa. Molempina päivinä oli huippulämmintä. Keskiviikkona nähtiin Majan, Stinan ja yhden toisen tytön kanssa ja mentiin tähän läheiselle rannalle. Siellä otettiin aurinkoa, uitiin, pelattiin korttia ja syötiinkin vähän noin neljä tuntia. Vesi tuntui aluksi tosi kylmältä, muttei loppujen lopuksi sitä ollut. Sitä paitsi ilma oli niin kuuma, että piti päästä välillä viilentymään. Ja jokavuotiseen tapaan poltin tietysti itteni, vaikkei se ollut tarkotus ja käytin aurinkorasvaa. Rannalta mentiin sitten läheiselle terassille, joka on ihanasti kivenheiton päässä, rantatien varressa, veden päällä. Siellä nautittiin yhdet siiderit, jonka jälkeen tultiin kaupan kautta tänne mun luokse, keitettiin tuorepastat ja lähdettiin picknickille puistoon. Siellä pidettiin hauskaa puolille öin, jonka jälkeen suunnattiin kukin omaan kotiin. Oli tosi hauska päivä. Torstaina oli tosiaan yhtä lämmintä, mutten viitsinyt sen enempää ulkona oleilla kun poltin itteni edellisenä päivänä. Kävin siis kiertelemässä kaupungilla. Perjantaina oli taas työpäivä. Etenkin loppuviikko töissä oli ihan tuskaa lämmön takia. Tuntuu, ettei keittiössä ole mitään ilmanvaihtoa (tai se mikä on, ei todella riitä vaihtamaan ilmaa riittävästi) ja voitte kuvitella, mikä lämpö lähtee liesistä, uunista ja isosta astianpesukoneesta. Hiki virtasi, vaikka keittiössä ei olisi edes tehnyt mitään, seissyt vain paikallaan. Saati sitten kun siellä tekee töitä. Perjantaina töiden jälkeen jäin katsomaan Skansenilla järjestettyä Europride-viikon avajaisia. En tosin jaksanut olla koko showta kun alkoi selkää ja jalkoja särkemään kun joutui seistä niin pitkään. Täällä on hauska kun töissä jos tulee jotain julkkiksia syömään, niin enhän mä tajua ketä ne on. Kaikki muut kuiskuttelee, että "tuolla on se ja se" ja mä oon vaan että "häh, kuka?" Olin kassalla ja siihen tuli sitten kaksi miestä..katoin kyllä, että toinen niistä näytti vähän tutulta, mutten tiennyt kuka se on. Jälkeenpäin selvisi sitten, että ne oli julkkiksia ja itse asiassa juonsi illan shown. Viikonloppu meni töissä hikoillessa ja jostain syystä olin iltaisin aina ihan poikki, joten otin rennosti kotona oleillen. Pirita tuli takas Ruotsiin nyt sunnuntaina, mutten oo vielä ehtinyt sitä tapaamaan.

Tukholma on ollut meikäläisen kotikaupunki nyt lähes tarkalleen vuoden ja mä suunnistan täällä paremmin kun monet muut, jotka on asunu täällä pidempään. Jokin aika sitten kun mentiin Nattiksen kanssa leffaan, niin mä johdatin meidät leffateatteriin, kun Nattiksella ei ollut mitään hajua miten sinne mennään. Ja se leffateatteri on ihan keskustassa, kivenheiton päässä t-centralenista. Sitten kun tultiin ratikalla Majan kanssa Skansenilta tiistaina, niin Majalla ei ollut minkäänlaista aavistusta missä mitkäkin paikat sijaitsee ja miten se pääsee kotiin. Ja taas oli kyse paikoista, jotka on ihan keskustassa. Mä olen siis toiminut täällä oppaana.

Täällä on tosiaan ollut ihan tuskallisen kuumat ilmat jo vähän pidemmän aikaa. Jokunen päivä sitten klo 17.30 oli asteita vielä 31. Sen lisäksi, että töissä on tukalaa, niin etenkin busseissa matkustaminen on tuskaa. Bussit on ihan täynnä, ilmastointia ei ole ollenkaan. Ainoa ilma tulee kattoikkunasta sillon kun bussi ajaa riittävän lujaa. Ja sitten ihmiset on niin idiootteja eikä osaa käyttää omaa päätänsä. Kaikkien pitää jumittaa samassa paikassa tai sitten pitää änkeä sinne bussiin, vaikka tilaa ei ole yhtään...siinä sitten ollaan ja seistään kun bussin ovet ei pääse sulkeutumaan. Aurinko paistaa sisälle bussiin ja happi loppuu ihan kokonaan. Yksi ilta töistä tullessa menetin hermot ihan totaallisesti, mutta tällä kertaa bussikuskille. Se on toisinaan myös niiden vika, kun ne ottaa liikaa ihmisiä bussiin sisälle. Sitten ne siellä yrittää vaan huudella, että "astukaa pois ovien edestä" tai "tiivistäkää". Kun ei ole tilaa niin ei ole tilaa...ja loppujen lopuksi kukaan ei liiku mihinkään ja bussi seisoo paikallaan.

Töissä menee ihan mukavasti. Kassan hoitaminen onnistuu muitta mutkitta ja muutenkin hommat on hanskassa. Nyt oon tosin alkanut kyllästymään. Se oli tosin odotettavissa, kun työ on niin yksitoikkoista. Ja itse asiassa, joka kesähän mä kyllästyn :) Silti voisin kuvitella tulevani tulevina kesinä takas tänne, mutta tosiaan vain kesiksi. Ikinä en voisi tehdä noin yksitoikkoista työtä pidempää jaksoa kerralla. Mutta työkaverit on kivoja, se on mulle se tärkein :)

Kerroin aikaisemmin kuinka vaikeeta on puhua töissä englantia. Edelleen on sama ongelma, että kun pitäisi puhua englantia, niin puhun ruotsia pari sanaa tai lausetta aina johonkin väliin. Mutta olin ihan hämilläni kuinka vaikeeta oli puhua suomea kun tuli suomalaisia asiakkaita. Kuulin niiden puhuvan suomea ja vaihdoin itekin suomeen. Kaikki asiat tuli ensin mieleen ruotsiksi ja siitä sitten käänsin ne suomeen...ja lisäksi huomasin käyttäväni ihmeellisiä ilmaisuja. Siis että käänsin tietyt ilmaukset suoraan ruotsista suomeen ja lopputulos oli ymmärrettävä, mutta sellainen, etten koskaan oikeasti puhuisi niin. Kaikki fraasit ja siinä kassalla käytettävät sanat on niin tiukasti meikäläisen päässä ruotsiksi, ettei ne tuli luonnollisesti ulos edes äidinkielellä. Olin ihan järkyttynyt :D

Kotiinpaluu lähestyy. Tällä hetkellä tuntemukset ovat iloiset :) Toki tuun tänne kaipaamaan takas varmaan kovastikin, mutta kyllähän mä tänne pääsenkin, jos siltä tuntuu. Tällä hetkellä kuitenkin oman kodin ja tuttujen ihmisten kaipuu painaa enemmän kun ajatus jättää tämä ihana kotikaupunki taakse. Kotiin palaan noin viikon päästä!

Pitäkää taas huoli itsestänne!!

Lokkeja ja raitiovaunuja

Hej på er! Viikot vähenee kovaa vauhtia. Yksi kokonainen viikko jäljellä, kahdesta muusta jämät. Viime viikko meni tosiaan hiljaisissa merkeissä kun ääni katosi alkuviikosta. Aamuisin vuosi nenä ja iltaisin yskitti, päivisin ei ollut tietoakaan mistään flunssasta tms. Torstaina otin riskin (vaikka tiedän ettei saisi) ja menin tanssitunnille. Se oli viimeinen kerta täällä Tukholmassa kun pääsin tunnille ja tuntui kovin haikealta lähteä sieltä...se kun on ollut tiiviisti osa tätä meikäläisen elämää täällä kun treeneissä oon käynyt lähemmäs 5 kertaa viikossa.

Viikonlopun olin vapaalla ja kaikki kaverit tietysti töissä. Ilma oli toisinaan vähän epävakaa, mutta suurimmaksi osaksi kuitenkin lämmin ja aurinkoinen. Lauantaina kävin Stockholm Stadsmuseum:issa, joka oli mielenkiintoinen paikka. Opin ainakin jotain Tukholmasta 1200-luvusta eteenpäin. Museolta (eli Slussenilta) kävelin ihanassa auringonpaisteessa läpi Gamla stanin keskustaan ja matkalla piipahdin yhdessä jäätelökahvilassa Gamla stanissa, jota ihasteltiin jo jonkin aikaa sitten Piritan kanssa. Ne tekee itse ne vohvelit siellä ja muutenkin se on ihanan idyllinen paikka. Koko Gamla stan on kyllä aivan ihana paikka...niin täynnä historiaa. Jos oikein muistan niin se on keskiajan Tukholma. Hieman on kaupunki laajentunut siitä ;)

Sunnuntaina vietettiin täällä Belmansdagen:ia. Kuten oon tainnut jo mainitakin, kyse on ruotsalaisesta 1800-luvun (?) runoilijasta. Ensin ajattelin suunnata Skansenille, kun siellä vietettiin kyseistä päivää, mutta lopulta totesin, etten jaksa lähteä sinne vapaapäivänä. Siispä suuntasin Globenille ja otin pari valokuvaa siitä. Tarkoitus oli mennä myös yliopistolle ja ottaa viimeiset valokuvat siellä, mutta kamerasta loppui totaallisesti patterit, joten se jäi tekemättä.

Ainiin. On pitänyt kertoa kuinka koomista täällä on tämä näiden raitiovaunu"kulttuuri". Ensinäkin pari kaveria on jo multa kysynyt tohkeen kuuloisina, että onko meillä Helsingissä raitiovaunuja. Täällä kun raitiovaunu tuntuu toisinaan olevan jotain kovin ihmeellistä. Niitä kulkee vain muutamaan paikkaan Tukholmassa ja ne jotka kulkee, ovat todella vanhoja raitiovaunuja. Täällä on/oli nyt sitten ilmeisesti väliaikaisesti yksi tai muutama (mun silmissäni) normaali ratikka ja siitä oli oikeen kyltit, että "kokeile uusinta raitiovaunua...tällaisia on keskieuroopan kaupungeissa" ja sitten oli ajankohta, mihin asti raitiovaunu liikennöi ja mihin asti tämä huikea kokemus oli mahdollista kokea :D

Töissä menee mukavasti ja työkaverit ovat kivoja. Meillä on töissä asiakkailla mahdollisuus myös istua ja syödä ulkona ja ainakin näin kesäisin on etenkin lokit ihan hirmuinen ongelma. Ne on niin uskomattoman röyhkeitä! Ne vie kokonaisia liha- ja kalapaloja ihmisten lautasilta suoraan niiden nenän edestä. Ja ei vaadita kun pari sekunttia kun asiakkaat lähtevät pöydästä ja ennen kun joku tarjoilijoista ehtii hakemaan astiat sisälle, niin lokit on jo syömässä kaikkea mahdollista mitä lautasilta löytyy kermavaahdosta ja arraksbollar:eista (jotka maistuu alkoholille) leipiin ja liha- ja kalapaloihin. Ei siinä tietysti sen kummempaa ole, mutta kun ne on niin älyttömän isoja, että ne sitten tiputtaa aina hirveän määrän laseja ja kahvikuppeja ja muita maahan ja ne tietysti hajoaa. Ite en näitä lokkeja pelkää ollenkaan, mutta noin viikko takaperin yksi tarjoilijatyttö juoksi hysteerisesti itkien keittiöön kun joku lokki oli tehnyt jotain. En saanut mitään selvää sen tytön puheesta, joten en tiedä mitä tapahtui :) Toinen tyttö sanoi, että lokki oli yrittänyt viedä ruoat lautaselta kun se oli viemässä lautasta asiakkaalle pöytään ja se oli vaan tuntenut räpylät päässään kun se lokki yritti laskeutua. Itekin oon pariin otteeseen saanut siivestä päähäni kun ne yrittää "syöksyä" alas ja ottaa ruuat matkaansa. Mutta en mä ymmärrä miten moisia voi siltikään pelätä. Eihän ne tee mitään kun ei ne pure eikä muutakaan. Sen sijaan hämähäkit, joilla on kohtuuttoman paljon jalkoja ja silmiä, on kammottavia. Ihan menee kylmät väreet jo pelkästä ajatuksesta!!

Siinä oli taas viimeisimmät ajatukset :) Huomenna on taas pirun tiistai. En ole nykyään tiistai-päivien ystävä, sillä joka tiistai on Allsång på Skansen, enkä millään jaksa sitä ruljanssia, mikä koko päivän on. Tosin huomenna mennään Majan kanssa katsomaan se Allsång. Ei siellä kylläkään ketään hyvää esiintyjää ole, mutta kyllä se pitää silti kokea. Muistan kuinka useampana kesänä oon seurannut kyseistä ohjelmaa svt:ltä ja haaveillut olevani paikalla. Nyt tosin suurimmat glamourit on kadonnut, kun on saanut joka tiistai raataa pylly ruvella töissä juuri tämän ohjelman takia. Keskiviikon ja torstain olen vapaalla ja tarkoitus on käydä parit nähtävyydet läpi. Loppuviikko menee töissä.

Pitää vielä kertoa, että kävin tänään juoksemassa ja se oli vieläpä antoisaa! Kaikkea voi siis tapahtua: Katja kiinnostuu historiasta ja nauttii juoksulenkistä! Huomasin heti kuinka paljon treeneissä rehkiminen alkuvuodesta lähtien on vaikuttanut ja nyt oli paljon helpompi ja mukavempi juosta kun viime kesänä. Kunto on siis kasvanut :)

Mukavaa alkuviikkoa kaikille!

Katja ja kadonneen äänen arvoitus

Millaista on tehdä työtä, joka vaatii jatkuvaa ihmisten kysymyksiin vastaamista, työkavereiden kanssa kommunikoimista ja asiakkaille puhumista, täysin ilman ääntä? Vastaus: haastavaa. Tämän tytön ääni katosi tiistaina täysin. Loppuviikosta sain kurkkukivun ilman mitään flunssaa tms. Maanantaina oli ääni vähän heikkona, mutta puhuin normaalisti koko päivän töissä. Silloin alkoi myös pieni flunssa vaivata. Tiistaina musta ei tosiaan lähtenyt pihahdustakaan, kirjaimellisesti. Oli toisinaan piinallista töissä kun asiakkaat kyseli ja jutteli jne. mulle. Osa tajusi, että en ole vastaamatta siksi, ettei kiinnosta puhua vaan siksi, etten pysty. Toiset ei sitä huomanneet ja varmasti ihmettelivät, että miksi en sano mitään vaikka ne mulle jutteli. En voinu muuta kun hymyillä ja nyökytellä. Tämän päivän oon pitänyt mölyt mahassani ja ollut koko päivän hiljaa, mutta ääni ei ole juuri parantunut. Pari pihahdusta saatan saada aikaiseksi, mutta ei mitään niin pitkää, että saisin kokonaisen sanan sanottua. Tänään oli mulla vapaapäivä ja oli tarkoitus nauttia siitä ja hyödyntää se, kun ei tätä aikaa täällä enää hirveän paljon ole. Mutta enhän mä voinut edes kuvitella tapaavani ketään kaveria tms. kun en saa sanaakaan sanottua. Huomenna on taas työpäivä, mutta en usko, että ääni on huomennakaan vielä edes suhteellisen hyvässä kunnossa.

Harmittaa kovasti, että tämä tauti piti tulla just tähän kohtaan. Perjantaina mulla menee umpeen mun treenikortti ja tarkoitus oli treenata ahkerasti koko alkuviikko. Mihinkään treeneihin en ole päässyt. Sen verran flunssaa on, että en uskalla riskeerata ja mahdollisesti pitkittää ja pahentaa tilannetta. Seuraavan kerran pääsen urheilemaan sitten kun arki alkaa Suomessa - harmillista. Ja vielä enemmän harmittaa se, että missasin nyt viimeisen bodyjam-tunnin...niitä ei tarjota helsingin yliopistolla ollenkaan :(

Nyt hiljenen taas. Lisää uutisia seuraa loppuviikosta. Hyvää viikonjatkoa :)

Bussilakko ja helteet jatkuvat

Hej hej! Taas on pienen raportoinnin aika :) Viikko on mennyt töissä hirmuisessa hiessä. Ulkona on jatkuvasti tosi lämmintä ja keittiössä sen vuoksi sietämättömän kuuma.

Täällä on taas bussilakko! Se alkoi keskiviikon ja torstain välisenä yönä ja lopusta ei ole ainakaan vielä tietoa. Hermostuttaa moiset lakkoilut. Ihan tarkkaan en tiedä mistä ne nyt oikein taistelee..ainakin, että jotkut bussikuskit haluaa samaa palkkaa kun yksitysellä sektorilla. Uutisissa jokin aika sitten oli, että bussikuskit tienaa paremmin kun sairaanhoitajat, jos oikein muistan. Lopettaisi valittamisen ja ryhtyisi töihin. Nyt olen matkustanut töihin metrolla ja lautalla. Tänään oli tosin niin paljon ihmisiä menossa lautalle, että puolet sai jäädä odottamaan seuraavaa lauttaa. Oli hilkulla, että itse mahduin mukaan. Seuraavalla lautalla olisin myöhästynyt töistä.

Keskiviikkona oli mulla viikon ensimäinen ja viimeinen vapaapäivä. Maja kysyi, että lähdenkö sen kanssa rannalle. Päädyttiin laiturille istuskelemaan ja lopulta tuli niin paljon pilviä, että ilma viileni sen verran, ettei viitsinyt uida. Tosin en mä olisi uinut muutenkaan. Pidän kiinni periaatteistani enkä ui pohjoismaisissa vesissä. Meri on hirmuisen likainen, mutta se ei ole suurin syy vaan se, että vesi on niin sakeaa, ettei näe mitä siellä on. Tosi ahdistavaa! Mutta huomasin, että tässä metromatkan päässä on yksi maauimala ja sinne aion heti kun mulla on vapaata ja on hyvä ilma. Jos sellaista joskus tapahtuu. Tuntuu, että koko ajan on hyvä ilma paitsi niinä parina päivänä silloin tällöin kun mä olen vapaalla. Silloin on aina viileetä ja pilvistä! Torstaina ja perjantaina lopetin työt 16.30 mutta en millään jaksanut lähteä kotiin, joten roikuin töissä molempina päivinä yli tunnin. Työkaverit alkoivat jo kysyä, että haluanko mä muuttaa sinne kokonaan :) En vaan jaksanut olla koko iltaa yksin, joten juttelin mielummin työkavereiden kanssa töissä. Pari päivää sitten huomasin töissä että siellä pyöri joku mies, joka oli ihan hirveässä kännissä. Ja kappas vain se osoittautui suomalaiseksi. Yhtäkään ruotsalaista en ole koko kesänä nähnyt siellä, joka olisi ollut humalassa, mutta suomalaisista tuota osaa ehkä jo odottaa. Tosin juhannuksena meillä oli asiakkaina kourallinen norjalaisia, joista moni oli aika tuiterissa, ei tosin ihan samassa kunnossa kun tää suomalainen. Pyysin sitten tätä miestä poistumaan ja se ilmoitti etsivänsä Viking Linen laivaa :D Vähän oli väärässä paikassa. Voin kuvitella, että se on ollut päiväristeilyllä Helsingistä ja ollut hirveässä kännissä edellisestä yöstä lähtien ja tajuamattaan päätynyt skansenille. En tosin tajua miten ne on päästänyt sen sisään. Yhtenä toisena päivänä yksi ruotsalainen nainen oli ihana kun se niin ylisti meidän ravintolan palvelun...kehui kuinka me kaikki jaksetaan koko ajan hymyillä ja olla ystävällisiä ja aurinkoisia vaikka on kova kiire. Kiitin toki palautteesta, mutta samalla ihmettelin, sillä mä olin sinä päivänä tosi tympiintynyt ja ärsyyntynyt kaikkiin asiakkaisiin enkä uskonut, että kukaan olisi nähnyt mun kasvoillani ainakaan aitoa hymyä. Samanlainen olo on ollut nyt pari päivää johtuen kuumuudesta. Tänään töissä, kun olin kassalla, tuli pari suomalaista, jotka puhuttuaan pari lausetta ruotsiksi vaihtoivat itse suomeen kun ne puhui mulle. En ymmärrä mistä ne tiesi että mä puhun suomea, vai kokeiliko ne vain muuten vaan. Ne puhui itse huonosti ruotsia, joten en usko, että ne mun puheestani olisi selvästi erottanut, että oon suomalainen. Outoa..!

Per ja Marja palasi Italiasta perjantaina. En ole niitä tosin vielä nähnyt. Tänään ne kävi täällä kotona, mutta mä olin töissä. Marja lähetti tänään tekstiviestin: "tack för att du tagit så väl hand om hemmet" ja ilmeisesti sain "palkkaa" siitä, että pidin asunnosta huolta, koska ne oli palauttanut mun maksamastani vuokrasta 300kr takaisin :)

Tuntuu, ettei mulla Suomessa ole sen kummemmin koskaan mitään suurempia vaivoja tai sairasteluja (paitsi tänä vuonna aina kun olen ollut siellä vierailulla ja ollut kipeenä:) Ennen joulua kärsin täällä Ruotsissa siitä pirullisesta rakkulasta, joka märki kuukauden ja lopulta aiheutti sen ruusun, korvien kanssa oli ongelmia loppuvuodesta ja nyt olen saanut polveni kipeiksi. Kipu on vaivannut jo jonkin aikaa eikä näytä katoavan mihinkään. Kyse ei ole särystä vaan kivusta kun joudun koukistamaan polvia. Pari yötä sitten tosin heräsin muutamaan otteeseen yöllä siihen, että toista polvea särki kovasti. Mä olen kohta ihan romuluinen kun palaan täältä. Kunhan ei ole kyse mistään vakavasta, sillä syksyllä pitää olla hyvässä vedossa töitä ajatellen (tanssitunnit).

Siinä taisi olla kulunut viikko suurpiirteittäin. Ensi viikolla olen keskiviikkona ja viikonlopun vapaa. Tosin huomasin työvuorolistasta, että mua tullaan pyytämään ensi viikonlopuksi töihin. Sunnuntaina on joku Bellmansdagen (Bellman on joku 1800-luvun ruotsalainen runoilija - kai). Taidan kieltäytyä viikonlopun töistä, sillä se on mun viimeinen vapaa vkonloppu Ruotsissa.

Nyt toivotan mukavaa viikonloppua kaikille! Kuulemisiin!
Kram

Töitä, hellettä ja kavereita

Tjena ja aurinkoiset terveiset Tukholmasta. Siellä Suomessa on kuulemma saatu nauttia sateista. Meillä on vettä tullut pariin kertaan sitten mun edellisen vierailuni Suomessa. Torstaina ja perjantaina oli niin uskomattoman kuuma, että oli jo ihan tuskallista. Etenkin kun olin töissä. Jo perjantaina aamulla kun kävelin töihin oli ilma kun etelässä. Mutta tietysti heti lauantaina ja nyt sunnuntaina kun oon vapaalla niin moisista helteistä ei ole tietoakaan. Ei täällä siis huono ilma ole, mutta asteet vain huomattavasti matalammat.

Viikko on ollut varsin mukava ja työntäytteinen. Maanantaina käväisin tutustumassa Ruotsin eduskuntataloon. Oli mielenkiintoinen paikka! Tiistaista torstaihin olin aamuvuorossa niin, että menin ensimäisenä töihin ja avasin ravintolan. En ollut sitä ennen tehnyt, mutta se meni oikein mukavasti, ei ollut mitään ongelmia. Pitkien päivien päätteeksi olin aina niin väsynyt, että illat meni kotona möllöttäessä. Tosin torstaina sain lähteä töistä vähän aikaisemmin ja ehdin treeneihin. Viime viikolla yritin suullisesti kiittää sitä yhtä hyvää tanssiopettajaa tunneista, mutta jännitti niin, etten saanut oikeen mitään ymmärrettävää sanottua. Siispä annoin kirjallisen palautteen torstaina "respaan" ja sanoin, että sen saa antaa opettajalle. Toivottavasti se sai mun palautteestani nyt vähän enemmän irti :) Koko viikko töissä on ollut tosi hiljaista, osaksi johtuen varmaan bussilakosta, joka kesti perjantaihin asti. Paitsi tiistaina oli hirveä päivä kun oli taas Allsång på Skansen ja koko päivän oli hirveästi ihmisiä ja oli kuuma ja mä vaan odotin, että pääsen kotiin. Joka tiistai on toi Allsång ja tottakai mä olen joka tiistai töissä - tuskallista!

Perjantaina olin töissä vain 6h ja töiden jälkeen mentiin Nattiksen (eli siis sen mun pomon) kanssa leffaan kattomaan Sinkkuelämää. Ihan huippuhyvä leffa, suosittelen :) Leffan jälkeen mentiin ulos syömään ja drinkille. Oli tosi mukavaa. Ensin ajattelin, että tuleeko olemaan outoa kun ei me tunneta toisiamme hirveen hyvin, että onko meillä mitään juteltavaa ja ahdistunko mä taas niin, että on vaikea puhua ruotsia. Mitään ongelmaa ei ollut ja mun ruotsini sujui varsin mallikkaasti. Nattis sanoikin, että mä en tee enää niin paljon virheitä puhuessani kun alussa (kun aloitin työt Skansenilla). Positiivista. Tosin siihen vaikuttaa myös se, että puhun sujuvammin kun tunnen oloni mukavaksi ihmisten kanssa, joille puhun. Toki oon myös oppinut paljon sanoja ja muita kun koko ajan kuuntelen ruotsia ja joudun pakosti itse nimeämään asioita.

Maja ja sen kaverit lähti viihteelle perjantaina ja mun sekä Hannan (töistä) oli tarkoitus mennä mukaan. Hanna oli töissä ja työvuorolistan mukaan sen piti päästä pois 21.30 mutta loppupeleissä se pääsi pois vasta 00.30 ja koska sillä oli työvuoro myös la, niin se ei luonnollisesti päässyt mukaan. Minä puolestani jonotin paikkaan, jossa Maja ja muut oli, puolisen tuntia. Lopulta sain tietää, että olin jonottanut terassille ja jos haluan päästä sisään baariin, niin joudun jonottamaan toisessa jonossa. Luulin, että Maja ja muut ovat sisällä, joten jonotin toisen puoli tuntia jonossa, josta pääsi sisään baariin. Lopulta selvisi, että Maja ja muut aikoivatkin olla suurimmaksi osaksi terassilla. Siispä mun olisi pitänyt jonottaa uudestaan siinä ensimmäisessä jonossa päästäkseni pelkästään terassille. Kello oli siinä vaiheessa jo 01.30 joten päätin lähteä kotiin.

Lauantaina oli tarkoitus mennä Majan ja muiden kanssa picknickille. Ne muutti kuitenkin suunnitelmiaan ja päätti mennä johonkin valokuvanäyttelyyn, joka mua ei voinut vähempää kiinnostaa. Siispä vietin lauantaipäivän yksikseni. Illalla nähtiin Hannan kanssa ja käytiin istumassa ulkona ja juomassa parit hyvät drinkit :) Se oli hauskaa! Hannan kanssa oli aluksi vähän sellainen olo, että mistähän tässä nyt puhuisi, mutta lopulta sekin katosi. Tosin Hannan kanssa puhun huonompaa ruotsia kun Nattiksen tai muiden kanssa. En tiedä miksi...jostain syystä jännitän aina vähän kun puhun sen kanssa. Mutta joka tapauksessa oli tosi kivaa.

Tänään sunnuntaina yritän saada siivottua, sillä mun huone näyttää siltä, että täällä olisi räjähtänyt montakin pommia. Lisäksi pääsen tänään Bodyjam-tunnille!!!! Eli siis treeneihin! JEE! Ensi viikko menee joka päivä töissä paitsi keskiviikkona. Ja ma-ke illat menevät treeneissä. Perjantaina tulee Marja ja Per takaisin Italiasta, valitettavasti. On ollut niin ihanaa olla yksin enkä millään jaksa ajatustakaan Peristä.

Mukavaa viikkoa kaikille! Toivottavasti saatte vähän auringonpaistetta sinnekinpäin. Kuulemisiin!

Töitä töitä töitä...

Tervehdys! Hurjan nopeasti menee aika kun huomenna on jo heinäkuu. Viettelen nyt vapaapäivää ja yritän edelleen tehdä lähtöä eduskuntatalolle, johon en saanut viime viikolla aikaiseksi mentyä. Ilmoja on pidellyt täällä Tukholmassa, aurinkoista ja lämmintä.

Viime viikko meni töissä. Keskiviikkona olin taas pitkän päivän töissä ja kassavastaavana. Alkupäivän meitä oli töissä minä ja kaksi tyttöä, jotka olivat suhteellisen uusia paikassa. Nukuin edellisen yön huonosti kun stressasin siinä kassalla seisomista kun edellisellä kerralla kassa ei täsmännyt ollenkaan (vaikka sillon kassalla oli myös muita eikä tiedetä kenen vika se oli). Päivä meni kuitenkin mukavasti ja seuraavana päivänä sain tietää, että kassa täsmäsi kruunulleen!! JES!! :D Eilen käänsin meidän ruokalistan töissä suomeksi. Mä olen aina ollut sitä mieltä, että suomalaisilla on yleisesti todella hyvä kielitaito ja toki asia näin onkin kun vertaa moneen muihin maihin euroopassa ja muualla, mutta kyllä ihan uskomattomia tapauksiakin löytyy. Ensinäkin monet suomalaiset puhuu englantia asioidessaan meillä kun eivät ruotsia osaa. Viime viikolla oli sitten kuulemma ollut jotain suomalaisia, jotka eivät osanneet edes sitä englantia. Eivät osanneet sanoa edes "kaksi" englanniksi, vaan joutuivat kirjoittamaan sen paperille. Eikä kyseessä ollut edes kuulemma vanhat ihmiset! Käsittämätöntä. Lauantaina kun olin itse kassalla, tuli muutama suomalainen ja niillä oli myös niin paljon vaikeuksia kielen kanssa, että lopulta vaihdoin itse suomeen kun yksi nainen mietti, että mikä on "kyllä" englanniksi.

Torstaina kävin treeneissä ja todennäköisesti pääsin viimeistä kertaa yhden aivan mahtavan tanssiopettajan tunnille. Siispä halusin kiittää sitä kivoista tunneista ja muuta ja sen tein. Mutta tuli taas huomattua, ettei ruotsi suju ollenkaan jos jännittää. Meni ihan sekasin kaikki mitä sille sanoin...mahtoikohan se saada paljoakaan mun palautteesta irti :D

Perjantaina nähtiin illalla Piritan kanssa ja käytiin jäätelöllä ja kahvilla. Pirita lähti lauantaina Suomeen koko heinäkuuksi, eli yksi kaveri taas vähemmän täällä Tukholmassa.

Tiistaina, eli huomenna, täällä on alkamassa bussilakko. Koko Tukholman läänin bussit lopettaa kulkemisen. Luojan kiitos asun metron varrella, että pääsen kaupunkiin, mutta töihin kuljen keskustasta aina bussilla. Nyt on vaihtoehtona kävellä (matka on suht pitkä kävellen) tai sitten voin ottaa lautan Slussenilta. Taidan valita lautan etenkin kun olen ensi viikon päivävuorossa ja aloitan jo 9.30.

Tämä viikkokin menee töissä. Perjantaina mennään Nathalien kanssa leffaan kattomaan Sinkkuelämää :) Viikonlopun olen vapaalla ja suunnitelmat on vielä ihan auki.

Ainiin...olen saanut nyt päähänpiston (tai on se ollut itse asiassa jo tovin mielessä) ja haluaisin kovasti kouluttautua aerobic-ohjaajaksi, jotta voisin tanssituntien lisäksi vetää myös aerobictunteja. Katsotaan mitä seurat sanoo, että pääsenkö mä niiden kautta kursseille mahdollisesti syksyllä.

Nyt pitää palata päivän puuhiin. Mukavaa heinäkuun alkua kaikille :)

Midsommar

Hei taas! Oli hyvä, että kävin siellä Suomessa, että pääsin taas kotikaipuusta eroon. Nyt täällä Tukholmassa menee oikein mainiosti ja kohta tulee suru puseroon kun pitää lähteä kokonaan pois.

Tiistai-ilta meni tosiaankin töissä lattioita kuuratessa, kuten taisin jo kertoakin. Keskiviikkona tapasin pitkästä aikaa Majan. Käytiin lounaalla ja pyörittiin ja hyörittiin kaupungilla. Per ja Marja lähti Italiaan kolmeksi viikoksi viime keskiviikkona ja on ollut ihanaa olla yksin! Ja kukaan ei ole lääppimässä, puhumassa turhanpäiväsiä tai likastamassa astioita. Keskiviikkoiltana pääsin pitkän tauon jälkeen treeneihin...mikä ihana tunne! Paitsi, että jalat oli niin maitohapoilla, että tunnin jälkeen kun kävelin portaita alas niin meinasin lentää nokalleni, kun ei ollut jaloissa enää tippaakaan voimaa jäljellä. Seuraavat päivät menikin hirmuisessa lihassäryssä. Heräsin jopa öisin siihen kun käänsin kylkeä ja reisilihaksiin sattui :D Perjantaina jouduin ottamaan särkylääkkeen töihin mennessä (kun käveleminenkin sattui joka ikisellä askeleella), muttei se lääke mitään auttanut. Onneksi säryn unohti työkiireiden keskellä.

Torstain olin itsekseni ja latasin akkuja perjantaita, eli juhannusta varten. Alunperin työvuorolistaan oli mulle merkattu perjantaiksi töitä klo 14-24, mutta Nathalie soitti keskiviikkona ja kysyi pystynkö aloittamaan jo klo 11. Koska en osaa sanoa "ei kiitos", niin tein sitten taas 13h päivän. Tosin töissä oli kyllä ihan mukavaa. Asiakkaita oli paljon, mutta niin oli meitä tarjoilijoitakin, joten ei tullut mitään kaaosta missään vaiheessa. Ja nyt pidin jopa kaksi ruokataukoa ja pari minuuttia ehdin istua ja lepuuttaa jalkoja muutenkin. Päivä ei tuntunut yhtään niin raskaalta kun kansallispäivä, jolloin olin töissä 13,5h.

Lauantaina, eli eilen, mentiin sitten Skansenille kiertelemään Piritan ja sen äidin kanssa. Siellä jaksaa kyllä käydä kerta toisensa perään. Edelleenkään en ole varmaan nähnyt kaikkia rakennuksia, vaikka tää oli jo kolmas kerta kun siellä vajaan vuoden sisällä kävin. Lopuksi käytiin syömässä Stora Gunganissa (eli juuri siinä ravintolassa, jossa olen töissä). Oli outoa mennä sinne asiakkaana, mutta oli kiva moikata työkavereita :) Skansenilla me mentiin Piritan kanssa mukaan tanssimaan juhannussalon ympärille. Nyt on koettu sekin ja se oli kyllä ihan huippukivaa!! :) Jouluna sain tanssia Majan kanssa kuusen ympärillä ja nyt juhannuksena juhannussalon ympärillä - mahtavaa. Tosin on nää ruotsalaiset vähän outoja, kun nää laulaa samoja lauluja kesällä ja jouluna! Oikeesti! Joihinkin lauluihin vähän muutetaan sanoja, mutta muuten ne on sanoiltaankin samoja. En mä ainakaan halua laulaa kesällä lauluja, jotka muistuttaa joulusta tai toisinpäin. Skansenin jälkeen mentiin Piritalle Djursholmiin. Maja tuli myös. Siellä me saunottiin ja grillattiin ja juteltiin. Oli mukavaa! Tänään tulin sitten kotiin ja jotain fiksua pitäisi kai saada aikaiseksi... Ulkona on pilvistä, mutta suhteellisen lämmintä. Koko juhannusviikonlopun on itse asiassa ollut ihan ok keli. Lyhyitä sadekuuroja on tullut joka päivä, mutta muuten on aurinko paistanut.

Ensi viikolla olen ma ja ti illat töissä puoli kymmeneen asti. Huomenna ajattelin saada aikaiseksi ja käväistä Riksdagshuset:issa, eli eduskuntatalossa. Siellä on kierroksia ja ajattelin, että voisin sivistää itseäni tällä polittiikkasarallakin pikkiriikkisen...sen verran, että tiedän oppilaita sivistää hyvän paikan tullen :) Keskiviikkona lupasin tehdä oman työvuoroni lisäksi myös Nathalien työvuoron, eli olen töissä taas 10,5h. Torstain ja perjantain olen vapaalla töistä ja illoille on suunnitteilla monet treenit. Lisäksi puhuttiin Nathalien kanssa, että mennään yhdessä katsomaan Sinkkuelämää-elokuva joko loppuviikosta tai myöhemmin ensi viikolla. La ja su olen töissä. Pirita lähtee lauantaina kuukaudeksi Suomeen, joten katsotaan, josko ehditään tekemään jotain perjantaina. Tosi outoa...sitten kun Pirita tulee takaisin heinäkuun lopussa, niin mä olen täällä enää reilun viikon ja sitten tää kaikki on loppu. *niisk*

Takaisin Tukholmassa

Näin on taas palattu Tukholmaan. Oli kiva käydä kotipuolessa, mutta oli mukavaa myös palata tänne riikinruotsin keskelle :) Laivamatka ei ollut yhtään niin tuskallinen kun aikaisempien kokemusten perusteella odotin. Alkumatkan istuin humppabaarissa lukemassa kirjaa, kävin tax freessä ja sitten menin nukkumaan. Ihme kyllä sain nukuttua olosuhteisiin nähden hyvin! Olen nyt kaksi kertaa matkustanut niin, että en ole nukkunut kuin hetken siellä hetken täällä koko yönä, mutta nyt nukuin ihan hyvin. Kukaan ei edes kuorsannut hytissä - tiedä sitten olenko itse kuorsannut ;)

Olin kotona jo 7.30 aamulla, söin aamupalan ja menin takaisin nukkumaan :) Päivällä kävin kaupungilla ja yritin löytää itselleni uusia housuja kun edelliset ovat jääneet pahasti löysiksi. Tämä ruotsalaisten muoti kun vaan ei iske meikäläiseen, niin tuntuu, että hyvien ja kohtuuhintaisten farkkujen löytäminen on mahdoton tehtävä.

Menin kuudeksi töihin kuuraamaan lattioita. Meitä oli neljä ja kuurattiin lattioita vanhanaikaiseen malliin pari kolme tuntia. Kyseessä oli vanha puulattia, joten ei muuta kuin juuriharja käteen ja sentti sentiltä putsaamaan. Ainiin...mun palkka on noussut hitusen. Tai ei siis ainoastaan mun, vaan kaikkien ravintolatyöntekijöiden. Ennen peruspalkka oli 91.7 ja nyt se on 96,4. Myös lisä nousi 16.50:stä 18,75:een. Jotain positiivista siis :)

Huomenna keskiviikkona tavataan Majan kanssa ja illalla pääsen treeneihin!!! Aivan ihanaa pelkkä ajatus treeneistä, sillä edellisestä kerrasta on aikaa. Perjantaina olen töissä klo 14-24 ja lauantaina on tarkoitus mennä juhlistamaan (jo lähes ohimennyttä) juhannusta Piritalle. Ainiin, sain tänään kuulla kuinka olin lähtenyt liian aikaisin töistä kansallispäivänä. Tai siis mulla oli työvuoro klo 24 asti. Pari minuuttia vaille klo 24 sanoin sitten, että mä olen lähdössä. Paikan omistaja sitten pyysi mua vielä auttamaan yhtä toista viemään roskat ulos. Sanoin siihen sitten, että voin viedä jos ehditään siinä ja siinä ajassa, että mulla lähtee bussi pari minuuttia yli tasan. Tottakai mulla oli ajatuksena ehtiä siihen bussiin, seuraava kun tuli puolen tunnin päästä, mä olin ollut töissä jo 13,5h, klo oli 12 yöllä ja mulla alkoi työvuoro seuraavana päivänä klo 11. Eli halusin päästä nukkumaan! Pernilla sanoi sitten, että se voi hyvin viedä roskat koska sillä oli auto, sen ei tarvinnut ehtiä bussiin. Tänään mä sain sitten kuulla, että työvuoro loppuu sitten kun työt on tehty, ei silloin kun työvuorolista sanoo. Ymmärrän, mutta mun mielestä tässä tilanteessa oli täysin kohtuutonta odottaa, että mä jättäisin menemättä kyseiseen bussiin vain sen takia, että tarvitaan apua roskien viennissä, kun paikalla on vielä yksi, joka voi asian hoitaa ja joka pääsee kaikesta huolimatta normaalisti kotiin. En sanonut sen enempää vastaan kun Nathalie sano mulle asiasta, nyökkäilin vain, mutta en tiedä olisiko pitänyt sanoa. Nykyään kun Nathaliella on mulle asiaa, niin odotan automaattisesti, että oon taas tehnyt jotain väärin tai huonosti. Ei ole mitään mukavaa...

Näin. Palaan asiaan varmaan loppuviikosta. Pitäkää edelleen huoli itsestänne!

Sveriges nationaldag

Viimeiset kuulumiset, ennen kun nähdään ihan kasvotusten :) Huomenna sunnuntaina otan nimittäin iltalaivan ja hurautan Turkuun.

Täällä ei itse asiassa ole tapahtunut mitään maata mullistavaa. Eilen vietettiin täällä tosin Ruotsin kansallispäivää. Mitään itsenäisyyspäiväähän näillä ei ole. Mä en päässyt nauttimaan kansallispäivän riennoista enkä myöskään yli 30 asteen lämmöstä. Olin 13,5h tuntia töissä ja koko päivän aikana mulla oli yksi reilu 10min ruokatauko ja siinä kaikki. Laitonta, mutta minkäs teet. Ei kukaan muukaan pitänyt taukoja, joten ei siinä hirveästi ole sanottavaa. Pääsin töistä kahdeltatoista yöllä ja tänään menin töihin yhteentoista. Onneksi tänään oli suht hiljainen päivä, sillä veto oli täysin poissa. Alunperin ajattelin, ettei tuo kansallispäivän pitkä päivä nyt niin paha ole, mutta 8h jälkeen kun oli ihan valmis lähtemään kotiin, niin oli tuskallista todeta, ettei kotiin pääse vielä ikuisuuksiin. Suomessa pyhäpäivänä olisi tienannut omaisuuden tuollaisella tuntimäärällä, mutta ei täällä. En halua edes laskea kuinka vähän mulla jää käteen tosta tuskallisesta päivästä. Täällä nimittäin saa vain haaveilla tuplapalkasta sunnuntaisin ja pyhinä...lisä on noin 16kr/h.

Skansenilla oli paljon kansallispäivän ohjelmaa ja oon niin katkera kun haluaisin nähdä Ruotsin kuninkaalliset ja Charlotte Perellin ja kaikki oli tuolla Skansenilla eilen, mutta en tietysti nähnyt ketään kun olin töissä. Meidän ravintola on ihan lähellä lavaa, jossa illan ohjelma pidettiin (ja jossa nämä ihmiset olivat paikalla), joten kuulin kun Charlotte lauloi euroviisu-kappaleensa, mutta en nähnyt mitään. Pitänee siis tyytyä tv-lähetykseen. (http://www.svt.se/svt/road/Classic/shared/mediacenter/index.jsp?&d=93706&lid=lista_684919&lpos=2)

Tämä viikko on mennyt töissä. Ainoastaan to olin vapaalla. Huomennakin menen vielä töihin ennen kun lähden laivalla sinnepäin. Kuvassa työpaikkani :) 1800-luvulla rakennettu ravintola.

Pian nähdään!!!

Visiitille Suomeen

Här igen! Edellisestä ärsytyksestä on päästy kun en ole nähnyt Periä kovin paljon viime päivinä. Täällä ei ole tapahtunut mitään kummoista...Mulla piti olla tänään kielipsykologian tentti, mutta alkuviikosta totesin, että nyt loppu energia. En millään jaksanut edes ajatusta yli 1000 sivun koealueesta ja analyysin kirjoittamisesta. Siispä jätin menemättä tenttiin, eli suorittamatta kurssin. Sen puolesta vähän harmittaa, että kävi näin, kun kyseessä oli todella hyvä ja mielenkiintoinen kurssi, mutta käytännössä sillä ei ole mitään väliä suoritanko mä sen vai en. Ainoastaan opintopisteet siitä tulisi näkyville, enkä niitä tarvitse. Siispä aloitin "kesälomani" hieman etuajassa, mikä oli hyvä, sillä täällä on ollut taas koko viikon uskomattoman lämpimiä ilmoja. Keskimäärin 20-25'C, sunnuntaiksi luvattu 27'C. Jos olisin tiennyt, etten tee tenttiä tänään lauantaina, niin olisin tullut sinne Suomeen visiitille täksi viikoksi, sillä tässä on ollut töiden puolesta pitkä vapaa. Mutta kuten jo osa teistä tietääkin, tulen Suomeen pistäytymään 9-13.6. :) Laskeskelin, että eihän mun edellisestä visiitistä ole kun noin 2kk. En käsitä miten mulla on taas tosi kova hinku kotiin. Vielä tuntuu ikuisuudelta, ennen kun palaan kokonaan kotiin, mutta todellisuudessa aikaa on tosi vähän. Ja tiedän, että kun palaan kotiin ja kyllästyn arkeen ja hirveeseen työmäärään, niin ei kestä kauaakaan kun kaipaan takas tänne ;)

Tämä viikko on mennyt loikoillessa ja auringosta nauttiessa. Tiistaina saatiin viimeisen kurssin tentti ja analyysi takaisin. Tentistä sain C:n (eli arvosanan 3 asteikolla 1-5). Analyysi tehtiin ryhmässä, jossa meitä oli mun ja Piritan lisäksi Angelica ja Amalia. Aikaisemmin Angelica, Amalia ja Maja on ollut ryhmä ja saanut ryhmätöistä parhaan mahdollisen arvosanan. No, nyt kun me oltiin Piritan kanssa mukana niin saatiin hylätty! Kieli oli mun ja Piritan osissa niin huonoa, että siitä tuli hylätty. Arvosana saadaan sitten kun kieli on paranneltu. Tuntuu niin "mahtavalta", että mä olen opiskellut ruotsia nyt 10 vuotta, joista 4 yliopistossa ja asunut maassa kohta vuoden ja siltikään en osaa mitään. Oon elänyt ajatuksessa, että osaan suhteellisen hyvin ruotsia nyt kun olen ollut täällä näin pitkään. Nämä mun pilvilinnat on syntyneet myös siitä, että mua ei juuri koskaan korjata kun puhun. Siispä jos huomaan tulleeni ymmärretyksi, niin en välttämättä tiedä, että puhuin väärin. Lohduttavaa tässä on tosin se, että normaaleja kielioppivirheitä ei mun analyysissäni ollut juuri ollenkaan, vaan kyse on enemmänkin epäaitojen ilmaisujen käyttämisestä. Tosin ei niissäkään saisi enää tässä vaiheessa tehdä liikaa virheitä! Voih...oppiikohan tätä kieltä koskaan :(

Keskiviikkona menin Piritan luo Djursholmiin ottamaan aurinkoa. Se on töissä siellä lapsenlikkana ja asuu siinä perheessä. Niiltä ei rahaa puutu ja talo oli sen mukainen. On se hyvä, että joillain on ylimääräistä rahaa.

Tänään olin töissä ja oli mukavaa. Työpareina oli Nathalie ja Hanna, eli ne, joiden kanssa olin sillon iltaa istumassa Gröna Lund -huvittelun jälkeen. Tänään illalla meidän piti Piritan kanssa grillata sen luona, mutta sen piti lukea tenttiin, joten istun jälleen illan yksin kotona, kuten tein eilen ja kaikkina muinakin iltoina. Huomenna ei tosin tarvitse. Olen päivän töissä ja illalla mennään picknickille Piritan, Majan ja Angelican kanssa. Ensi viikolla työskentelen 6 päivää..perjantaina, ruotsin kansallispäivänä, 13,5h. Sen päivän päätteeksi voi olla puhti pois. Ainiin, sain tänään tietää, että työskentelen jo kesäkuussa yksin ihmisten kanssa, jotka ovat uusia tuolla työpaikassa. Eli minä olen sitten se, jonka pitää tietää kaikki asiat, joka vastaa kassasta ja kaikesta muustakin. Voin kuvitella millainen katastrofi niinä päivinä saadaan aikaiseksi :D ...voi naurut olla vähissä.
Nyt on nukkumaanmenoaika. Mukavaa viikkoa kaikille! Yritetään ehtiä näkemään kun tulen Suomeen.

Pinna kireällä

Aaaaargh!! Ette usko kuinka mä odotan sitä hetkeä kun mä pääsen omaan kotiin! Alkaa olla mitta todella täynnä muiden kanssa asumista. Tietysti mikään ei voi olla yhtä hirveää kun Aneten luona asuminen syksyllä oli, mutta kyllä täällä nykyisessä kämpässäkin riittää hermojen raastoa. Marjan kanssa tuun toimeen vallan mainiosti. Se on oikein ihana ihminen. Tuon Perin kanssa menee hermot. Mä en ikinä ikinä ikinä ottais tollasta miestä kattoni alle asumaan! Ei se tosin mitään pahaa ole kenellekään tehnyt, mutta pienet asiat aiheuttaa meikäläisessä patoutumia kun en voi asioista sanoa. Mua ottaa päähän se, että esim. juuri tällä hetkellä tuolla keittiössä kiehuu vesi. Se on kiehunut siellä täyttävauhtia nyt vähintään 40min. Todennäkösesti pidempäänkin, tulin itse kotiin 40min sitten. Per juorusi puhelimessa eikä sillä ollut mitään tajua siitä, että se vesi oli kiehunut lähes kokonaan loppuun. Kaasuliesi, tyhjä kattila, tuli suurimmalla mahdollisella, niin siitä tulee hyvää jälkeä, jos se vesi katoaa kokonaan.

Ei ole myöskään kauan siitä, kun sillä oli jotkut keitokset liedellä ikuisuuden ja tuli taas suurimmalla mahdollisella. Mun huone on tässä keittiön vieressä ja kuulin ja haistoin kun ruoka alkoi palaa karrelle. Jos on niin idiootti ihminen, että JATKUVASTI pitää unohtaa jotain johonkin, niin siitähän kärsii. En siis maininnut asiasta mitään. Mies havahtui vasta siinä vaiheessa kun palohälytin alkoi soimaan.

Mutta se, mikä mua raastaa eniten on, että toi ihminen ei osaa tiskata!!! Kotona mulla on keittiö aina kun hävityksen kauhistus, myönnän, mutta täällä kun on muita ihmisiä samassa taloudessa, niin oon hyvin tarkka siitä, että siivoan ja tiskaan ja teen sen kunnolla. Sen sijaan tämä mies ei taida tietää mitä varten on olemassa tiskiaine. Astiat on aina hirveen näkösiä. Kattilat täynnä rasvaa, joka valuu tiskipöydälle, kun kattila on ylösalaisin kuivumassa, puulastat ruoanjämissä ja haarukat, veitset ja lusikat aivan vanhassa rasvassa. Kerran löysin toukan juuttuneena rasvaiseen lusikkaan. En tiedä miten joku voi olla niin onneton tiskaamaan (tai tekemään muutakaan)...en keksi muuta kun että toi mies "tiskaa" astiat huljuttamalla ne pelkästään kuuman veden alla.

Pointti tässä mun ärsytyksessäni on myös se, että koska minä teen asiat kunnolla, niin en halua, että Marja luulee, että kaikki sontaset astiat ja muut on mun jäljiltä. Oon jo meinannut sanoa sille asiasta, mutta en tiedä onko se fiksua. Toisaalta, ehkä se tietää että se on Perin vika, kun ne on siellä toisella asunnolla, niin kai se on samanlaista sielläkin?!

Sen lisäksi, että se on täysi luuseri mitä tulee tiskaamiseen ja siivoomiseen (ehkä se ajattelee, että se on naisten homma pitää asunto siistinä?!), niin se sanoo ja tekee välillä asioita, joita puolivieraiden miesten ei kuulu sanoa/tehdä. Eniten mua ällöttää se, että sen pitää aina sanoessaan jotain myös koskettaa toista. Se on jatkuvasti taputtelemassa tai hipelöimässä mun selkääni ja mun mielestä se ei ole korrektia käytöstä. Sen tarkotus on ehkä olla vaan mukava ja ystävällinen, mutta mun mielestä sillä ei ole mitään oikeutta koskea muhun kun se ei ole mun sukulainen eikä ystävä. Ja kerran se totesi, että "sä oot hyvässä kunnossa kun treenaat niin paljon". Jälleen ehkä tahaton kommentti, mutta ei korrekti puolivieraalta mieheltä.

Alkuvuodesta se harrasti sitä, että se tuli tohon mun huoneen ovelle roikkumaan. Mitään asiaa sillä ei ollut, mutta siinä se seiso ja väänsi tikusta aihetta vaikka kuinka pitkään. Joskus se tuli siihen roikkumaan vaikka mulla oli ovi alunperin kiinni. Aluksi (tammikuussa) olin sille ystävällinen, mutta nopeasti mulla meni hermot ja muutin asennettani sitä kohtaan. Puhun sen kanssa mahd vähän ja yritän pysyä aina poissa sen tieltä kun en vaan yksinkertasesti jaksa sitä ihmistä. En tiedä onko se tajunnut jotain, kun Marjan kanssa juttelen sitten kuitenkin suht paljon kun se on kotona.

Ainiin, vielä on yksi asia joka ärsyttää. Per on kyllä ihminen, joka ei viitsi hirveästi satsata artikuloimiseen ja mua ottaa sellanen suunnattomasti päähän. Ei sinänsä, että mua sen jutut hirveesti kiinnostais, mutta kun se sanoo jotain, niin jos haluan pysyä kärryillä, niin mun pitää melkeen joka lauseen jälkeen kysyä että mitä. Ja kyse ei ole mun kielitaidostani, vaan se puhuu niin pirun hiljaa ja huonosti artikuloiden, ettei kukaan mun kavereistakaan (suomalaiset ja ruotsalaiset) ole saanut siitä selvää. Nykyään en jaksa hirveästi edes kysellä "mitä", nyökkäilen vaan ja toivon, että sen juttu ei kestä kauan.

Jep. Siinä taisi olla ärsytykset pääpiirteittäin. Toki lisääkin löytyy kyseisestä ihmisestä (kuten että se on hirveä tuhlaamaan sähköä ja vettä ja se syö pastaa väh. 5 päivänä viikossa ja kutsuu sitä ruoanlaitoksi, että se osaa keittä veden), mutta tässä suurimmat :) Jos olisi kyse kämppiksestä tai perheenjäsenestä tms. niin asioista voisi sanoa, mutta en koe, että niistä voi juuri sanoa kun asun toisten nurkissa (vaikka maksankin vuokraa omaisuuden). Lisää uutisia loppuviikosta. Hejdå!!

Nousukauden aika

Hymyilyttää... :) Nyt on menossa tämän mun vaihtovuosivuoristoradan nousukausi. Kohta mennään taas varmaan päistikkään alas ja sitten taas ylös, alas ja näin jatketaan loppuun asti. (Viitaten siis siihen, että välillä kaikki menee täällä huonosti ja toisinaan vallan mainiosti.)

Aluksi pitää ääneen ihmetellä kuinka Suomi pääsi euroviisuissa finaaliin?! Miten voi olla mahdollista? Tosin suurin osa kappaleista oli huonoja ensimmäisessä semifinaalissa. Katsotaan miten Ruotsin Charlotte Perellin käy tänään. Olisi kyllä ennenkuulumatonta jos Suomi menisi jatkoon, mutta Ruotsi ei...sitä voisi täällä Ruotsissa, euroviisujen Mekassa, kutsua jo hätätilaksi ja katastrofiksi. Tosin en ole monen Ruotsalaisen kuullut sanovan, että pitäisi Ruotsin edustuskappaletta hyvänä. Muhun se kyllä uppoaa, kuten kaikki muukin ruotsalainen iskelmä :)

Palkka-asiaan. Viimeksi kauhistelin, kun olin saanut paljon vähemmän palkkaa, kun mitä mun laskelmien mukaan mun olisi pitänyt saada. Se johtui siitä, että palkassa oli mukana vain huhtikuun tunnit. Oletin, ja laskin sen mukaan, että kun palkka maksetaan vasta kuun 20pvä, niin palkkajakso ylettyy kuukauden puoleen väliin. Bruttona tienasin 3460 ja käteen jäi sitten tosiaan 2205kr. Pääasia, ettei sen kummempia muita summia palkasta vedetä pois.

Tähän alkaneeseen parempaan 'kauteen' täällä vaikuttaa myös se, että eilen oli huippukiva päivä :) Olin jo jokin aika sitten ilmottautunut mukaan, kun sain tietää, että Skansenin työporukka suuntaa Gröna Lundiin huvittelemaan. Eilen kuitenkin epäilin kovasti, että jaksanko ja viitsinkö rahatilanteen puolesta lähteä mukaan. Menin illalla Skansenille vaan itse asiassa selvittääkseni ton palkka-asian, mutta lopulta päätin lähteä muiden mukaan. Tarkoitus oli siis Gröna Lundissa (joka on aivan Skansenin vieressä) pelata porukalla samanlaisia pelejä, joita löytyy lintsiltä. Ajattelin, että menen mukaan seuran vuoksi, mutten pelaa mitään. Sitten kun sanoin muille, etten osallistu peleihin, niin yhtäkkiä paikan omistaja (siis sen ravintolan, jossa työskennellään) sanoi, että onhan mun nyt osallistuttava..että jos osallistun, niin firma maksaa huvittelun :) Sittenhän en tietenkään sanonut enää ei :D Huvitteluun kuului 5 eri peliä/kilpailua, kaksi laitelippua ja 50kr ruokakuponki. Pelaaminen toisiamme vastaan oli itse asiassa tosi hauskaa (etenkin kun sitä ei tarvinnut itse maksaa!). Meitä oli 9 ja mä tulin loppupisteissä kolmanneksi..en ole siis ihan luuseri ;) Jossain pelissä voitin jonkun ihme puhallettavan vasaran ja meinasin, etten ala sellaista roinaa täältä Suomeen syksyllä kantamaan, mutta yksi Maja sitten kovasti halusi sellasen, niin annoin sen sille. Aluksi mulla oli vähän vaivautunut olo siinä porukassa ja olinkin paljon hiljaa ja kuuntelin muita...suurin osa siellä kun kuitenkin tuntee toisensa hyvin jne niin on vaikea, etenkin kun ruotsi ei ole äidinkieli, päästä suoralta kädeltä isoon porukkaan sisään. Mutta sitten kun istuttiin syömään, niin uskalsin puhua jo oma-aloitteisestikin - jee!! :D

Mulle on erityisen tärkeää, että opin tuntemaan noita ihmisiä, keiden kanssa työskentelen. Tähän mennessä monen kanssa on jo käynyt niin, että kun oon tavannut henkilön ensimmäistä kertaa töissä, niin oon saanut siitä hirveän koppavan vaikutelman. Mutta sitten kun oon ehtinyt juttelemaan rauhassa ja pidempään näiden henkilöiden kanssa, niin ne on osoittautuneet varsin mukaviksi. Työpäivät kun on sellasia, ettei siellä ehdi sanaa vaihtaa puoleen eikä toiseen, vaan keskittyy vain siihen omaan juttuunsa, niin sitä kautta ihmisistä saa vähän huonon vaikutelman. Ja mulle työkavereiden tunteminen on senkin puolesta tärkeää, että mun on paljon helpompi kysyä jos en ymmärrä, jos tunnen henkilön. Tällä hetkellä tulen toimeen jo kaikkien muiden paitsi yhden kanssa niistä, joiden kanssa oon työskennellyt. Tämä yksi tyttö vaikutti alussa mukavalta, mutta nyt tuntuu, että se hermostuu heti jos en ymmärrä ekalla kerralla. Ja kuten sanoin parille työkaverille eilen, mun kanssani ei saa hermostua :) Mä teen parhaani, että ymmärrän, mutta joskus ei onnistu. Ja jos toinen hikeentyy heti kättelyssä, niin se ei paranna tilannetta mitenkään..sillon mun on vielä vaikeempi ymmärtää.

Gröna Lundista lähdettiin klo 22 ja päätettiin Nathalian (mun pomo ja se, joka mut haastatteli. Ikää sillä on 20v) ja Hannan kanssa jatkaa johonkin yksille. Yksille, jotka venähti neljäksi tunniksi :D Ja tytöille aika moneksi siideriksi... Mä olin tän päivän töissä, joten olin vesilinjalla. Meillä oli kyllä tosi hauskaa!! Molemmat, Nathalia ja Hanna, on molemmat tosi mukavia ja nekin ilmeisesti piti meikäläisestä, kun sain kutsun jo kesän grillijuhliin :D Ja kutsun Nathalian sohvalle nukkumaan jos/kun tuun Tukholmaan visiit(e)ille vaihtovuoteni jälkeen. Nathalia ja Hanna molemmat on tosi ymmärtäväisiä tän mun ruotsinkieleni suhteen ja sanoi, ettei se haittaa jos en aina heti ymmärrä, sitten kysyn uudestaan ja uudestaan (ennemmin kun teeskentelen ymmärtäväni, jota sitäkin teen toisinaan;) Olin aavistuksen ennen neljää vasta kotona, kun jouduttiin odottamaan yöbusseja, joten noin 3,5 tunnin yöunien jälkeen oli fantsua herätä aamulla töihin. Töissä oli kuitenkin jopa kivaa tänään :) Aika vähän asiakkaita, joten sain oltua lähes koko päivän kassalla ja sain puhua paljon ruotsia. Ja mun työpari, Pernilla, on mukava ja jaksaa neuvoa ja selittää.

Joten täällä tosiaan elämä taas hymyilee pienten murheiden jälkeen :) Loppuviikon ohjelma koostuu lauantaina töistä ja mahdollisesti mennään yhdelle Sandralle katsomaan euroviisufinaalia illalla. Sunnuntaina tavataan ehkä peliporukan kanssa. Reilun viikon päästä on tentti ja lukemiset pahasti jäljessä :/ Mutta, nyt jatkan puuhia. Huolehtikaahan itsestänne! 2,5kk päästä nähdään :)
(Kuva otettu vappuna. Serena, minä, Pirita)

Vielä lisää yllätyksiä palkkarintamalla

No niin. Nyt kun olisi pakko lukea tenttiin, niin on hyvä kirjoittaa blogia. Asiat tärkeysjärjestykseen!

Viime viikolla ei hirveästi tapahtunutkaan. Viime viikon maanantaina olin töissä 7,5h ja oli kovin hiljaista kun oli arkipäivä ja hirmusen kylmä ilma. Viikonlopun +25 asteesta lämpötila tippui yhtäkkiä maanantaina +10 asteeseen. Jossain vaiheessa viime viikolla oli +4'C. Piti kaivaa kaulaliina ja sormikkaat uudestaan esiin. Edelleen on ollut varsin kylmät ilmat. Maanantaina suurinosa asiakkaista oli turisteja. Sitten sinne tuli kaksi italialaista naista, jotka eivät puhuneet sanaakaan englantia tai mitään muutakaan kieltä kun italiaa. Ja kaikki tietää kuinka sujuva italia mulla on ;) Siinä oltiin sitten pienen pähkinän edessä kun leidit istuivat pöydässä eivätkä ihan ymmärtäneet miten ruoka tilataan jne. (Ensin tilaat ja maksat kassalla, ruoka tuodaan pöytään, salaatti ja muut kuuluu ruoan hintaan) Ne istui pöydässä ja selitti mulle mitä ruokaa ne haluaa. Sanoja ei vaan löytynyt. Siispä ne elekielellä selvitti mulle, että ne haluaa lihapullia ja toinen yritti jatkaa, että ne haluaa ne mediumina. Jos niiden ymmärtäminen oli hankalaa, niin voitte kuvitella, että niille selittäminen, että "teidän pitää mennä kassalle, tilata ja maksaa siellä ja me tuodaan ruoka pöytään. Ja lihapullia ei ole mahdollista saada mediumina" oli todella haastava tehtävä. Ja sitten toinen näistä naisista ajatteli ilmeisesti, että jos mulle puhuu saman asian italiaksi riittävän monta kertaa, niin sitten mä ymmärrän. Se nimittäin vain puhua pölpötti italiaa vaikka mä sanoin, etten mä ymmärrä :D Lopulta sain ne onneksi ymmärtämään mitä tehdä, kiitos elekielen! Mukavia naisia nää oli, huumorilla otti koko tilanteen. Jotkut turistit nimittäin hermostuu jos niitä ei ymmärretä. Opettelisi englantia!!

Keskiviikkona juhlittiin Majan synttäreitä. Käytiin kreikkalaisessa ravintolassa syömässä ja sen jälkeen mentiin keilaamaan. Ihan mukavaa oli. Mutta ei se keilaaminen kyllä niin hauskaa ole, että siitä viitsisi niin hirveitä summia maksaa, kun mitä radat täällä maksaa (rata 33e). Mutta menin nyt mukaan kun oli kyse Majan synttäreistä.

Viikonloppuna olisin halunnut tehdä jotain mukavaa, mutta kaikki kaverit oli taas varattuja, joten päädyin istumaan koko viikonlopun yksin kotona. Tylsää siis oli ja ärsytti niin paljon, etten saanut edes luettua tenttiin.

Tänään tiistaina tuli palkka. Se oli sitten huimasti pienempi kun mitä mun laskelmien mukaan piti saada... Mun laskelmien mukaan mun pitäisi saada noin 3690kr ja sain 2200kr. En tiedä mistä mättää. Toivottavasti vain siitä, että ne on unohtanut pistää kaikki päivät maksuun. Jos eteen tulee vielä jotain naurettavia maksuja sinne ja tänne, jotka vetää palkasta noin paljon pois, niin siinä vaiheessa sanon kyllä tack och adjö ja tulen kotiin. Tuo 2200 kun ei riitä edes vuokraan. Saan selvitettyä asian huomenna tai torstaina.

Tällä viikolla pitäisi saada luettua tenttiin, mutta innostusta ei nyt löydy taas oikein mistään. Torstain olen töissä 8h ja lauantaina 3,5h. Keskiviikkona lähtee työporukka Gröna Lundiin pelaamaan jotain pelejä. Kovasti haluaisin mennä mukaan ihan sen takia, että haluaisin tutustua ihmisiin paremmin, mutta en hirveästi perusta niistä peleistä (samoja kun lintsillä) ja viitsisi niistä maksaa. Lauantaina on Euroviisufinaali :) Mennään Piritan kanssa yhdelle Sandralle sitä katsomaan ja kannustamaan Ruotsia. Suomea sillä karmealla Teräsbetonin kappaleella ei lauantain finaalissa tulla näkemäänkään, se on varma.

Tässä taisi olla kaikki tällä kertaa. Palaan asiaan myöhemmin :)

(Kuvassa meikäläinen Gröna Lundin Katapulten-laitteessa. Tosta lähdettiin vauhdilla taivaisiin, oltiin hetki korkeuksissa ja katseltiin maisemia, sen jälkeen vapaapudotus alas:)

Kotiinpaluupäivä varmistunut

Seuraa pikainen päivitys :) Sain Skansenilta työvuorot kesä- ja heinäkuulle. Kesäkuussa tunteja on 94 ja heinäkuussa 134. Laskin, että niillä pysyy hengissä. Ei riemukkaasti, mutta hengissä kuitenkin!

Ilmoitin nyt luonnontiedelukioon, että otan äitiyslomasijaisuuden vastaan. Ihanaa päästä taas opettamaan!! Täällä on oppinut niin paljon, että hyvin voin opettaa jo abikurssejakin. Pitää vielä saada mahdollisimman pian syksyllä kandin paperit käteen, niin saan enemmän palkkaakin. Töissä siellä Helsingissä pitää olla 11.8, mikä tarkoittaa, että kotiin täältä pitää lähteä edeltävänä vkonloppuna. Skansenille ilmoitin, että olen käytettävissä 8.8 asti. Onko siellä ketään innokasta urhoa, joka palaa halusta auttaa tätä tytöntylleröä muuttamisessa? Tänne muuttaessa olin kun koristeltu joulukuusi ja edelleen ihmettelen, että pääsin kamoineni perille asti. Nyt tavaraa on varmaan tuplasti enkä ikinä selviä niiden kantamisesta yksin. Tosin, jos kukaan ei ehdi auttamaan, niin jätän sitten osan tavaroista tänne ja tulen hakemaan ne myöhemmin. Ihanaa ajatella, että 'kohta' pääsee kotiin, mutta samalla kauheaa ajatella, että kohta tää jo loppuu. Nopeasti menee vuosi!

Lisää viikon puuhista myöhemmin, nyt on iltapalan aika ja sitten nukkumaan, ennen kuin nukahdan pystyyn :)

Oi missä on railakas ja kokemusrikas vaihtovuosi??

Mun elämäni on kyllä yhtä isoa pohtimista ja tämä vaihtovuosi on ollut sitä mitä suurimmissa määrin. Missä on se railakas vaihtovuosi, paljon näkemistä, kokemista, kavereita ja minimimäärä koulua?! Ei täällä ainakaan. Olisi pitänyt lähteä harjoittelemaan ruotsia Turkkiin tai muualle, joka on halpa maa, ettei rahat olisi aina loppu :D Tänään kirjotin työsopimuksen Skansenilla ja sain tietää, että mun palkka on noin 50 senttiä pienempi kun mitä olin luullut ja minkä mukaan olin tehnyt kaikki laskelmat. 50 senttiä ei näin heti tunnu suurelta, mutta 40h viikkotuntimäärällä se tekee 80e/kk, joka onkin jo vähän suurempi summa. "Hienointa" on se, että saa raataa pylly ruvella töissä ja siitä ei makseta juuri mitään. Tai siis maksetaan ihan ok määrä, mutta kun veroa menee se 30%, niin käteen ei jää siis juurikaan. Ja sitten ruokaraha (3,60 e) menee joka päivä kun olet töissä, vaikka olisit vain 3-4h, jolloin voisi hyvin syödä kotona. Pirun Ruotsin valtio ja älytön veroprosentti!! Joku on sanonut, että osan maksetuista veroista saa takaisin sitten joskus suomessa, mutta se ei kovasti auta nyt täällä oloon. Nyt pitää siis tarkkailla tilannetta tosissaan ja katsoa + laskea jäänkö mä näillä tuloilla kovasti miinukselle ja että kutsuuko se Suomen kesä joka tapauksessa. En vain millään viitsisi tulla täältä nyt kesken kaiken pois kun niin kovan työn tein työnsaamisen eteen ja sen jälkeen sain hoitaa henk.tunnuksen ja pankkiasiat. Ja tässä asunnossakin on 1kk irtisanomisaika ja töissä käsittääkseni 2 vkon. Oli miten oli, nyt olen päättänyt, että tulen täältä kotiin viimeistään elokuun alkupuolella. Alunperin oli ajatus, että jos en aloita töitä lukiossa ensi syksynä, niin voin olla täällä elokuun loppuun. Mutta nyt tuntuu kyllä siltä, että kotiin tulen elokuun alussa, kävi lukiotöiden kanssa miten tahansa. 3kk siis aikaa...huh, tuntuupas pitkältä! Osa meikäläistä kaipaa kovasti jo kotiin, osa viihtyy hyvin täällä.

Menneellä viikolla ei kummoista ole tapahtunut. Tiistai ja keskiviikko oli aivan tyhjäkäyntiä, en saanut aikaiseksi yhtikäs mitään. Torstaina kirjoitin pitkään omaa osuuttani meidän analyysistä vain huomatakseni, että kaikki mitä kirjotin, oli väärin. Perjantaina näin Angelican ja pari sen kaveria illalla kaupungissa. Oli tosi tosi mukavaa :) Oli vieläpä lämmin kesäilta, niin tuntui kun olisi ollut etelässä konsanaan! Perjantaista asti olen ollut töissä. Ihan hyvin on mennyt. Lauantaina olin osan päivästä opettelemassa kassaa. Jossain vaiheessa tuli sitten yksi turisti ja puhuin sen kanssa normaalisti englantia. Kesken lauseen vaihdoin kielen ruotsiksi ilman, että huomasin sitä itse. Sen jälkeen ihmettelin, että mikä on ongelmana kun tämä asiakas ei ymmärtänyt mua. On ihan suunnattoman vaikeeta pysyä nykyään englannissa. Ja jo pelkkä numeroiden sanominen englanniksi vie pitkän tovin, kun joudun ne ruotsin kautta kääntämään. Tuo, mitä tapahtui sen turistin kanssa kassalla ei valitettavasti ollut ensimmäinen kerta kun vaihdan kielen vahingossa ruotsiin. Mahtaa turistit miettiä, että onpas tuolla tytöllä huono kielipää, kun ei hallitse kun äidinkielensä :/ Kunpa vain ne tietäisi, että ongelma on siinä, että hallitsee liian monta kieltä :)

Sen enempää ei tainnut olla jaettavaa tällä kertaa. Huomenna on taas pitkä päivä skansenilla. Tämä viikonloppu on ollut mielentöntä hellettä, +25'C, huomiseksi luvattu kai noin +10. Taitaa tulla hiljainen päivä töissä - toivottavasti. Huomenna saan myös kesäkuun työvuorot, joten kun tiedän tuntimäärät, niin voin taas tehdä vähän laskelmia ja katsoa miten täällä edetään. Älkää te siellä huoliko, on täällä selvitty tähänkin asti kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Eiköhän tästäkin selvitä.

Palaan taas kun on lisää kerrottavaa! Mukavaa viikkoa kaikille!

Monenlaista puuhaa

Huh! Takana aktiviteetintäytteinen, mutta hauska, viikko. Paljon onkin ehtinyt tosiaan tapahtua sitten viime kirjoittamisen. Kävin tosiaan siellä peli-illassa. Se oli ihan mukavaa. Meitä oli yhteensä viisi paikalla, joista kolme oli ruotsalaisia ja yksi suomenruotsalainen. Oli taas järkytys kuunnella sitä suomenruotsia kun niin pitkään oon ollut täällä riikinruotsin pilvilinnoissa ihanan kielen ympäröimänä! Pelattiin ensin yhtä kummallista peliä, jossa piti vastata erilaisiin kysymyksiin, jotka oli niin outoja, että toisinaan en tiennyt edes mihin kysymykseen vastasin :) Sen jälkeen pelattiin sananselityspeliä. Siinä on kuulkaas haastetta kerrakseen kun vieraalla kielellä mahdollisimman nopeasti yrität selittää sanoja niin, että muut vielä tajuaa mitä ajat takaa. Mutta siinä oppii samalla :) Meinaan jatkossakin liittyä peli-iltoihin.

Tiistaina tuli Noora tänne kyläilemään. Mentiin yhdessä siitä sitten yliopistolle, jossa tavattiin ruotsalaiset ja Pirita ja opiskeltiin taas tenttiin yhdessä ja otettiin aurinkoa. Keskiviikkona oli vappu :) Kovasti oon kuullut kuinka Uppsala on ihan ehdottomasti kokemisen arvoinen vappuna, mutta kyllä mä enemmän Helsingin vapusta tykkään. Kyllä Uppsalassa ihan kivaa oli, mutta odotin silti vähän enemmän niiden kuulemieni kehujen jälkeen. Otettiin aamupäivästä juna siis sinne ja ensin seurattiin jonkinlaista opiskelijoiden soutukilpailua joessa, jonka jälkeen mentiin picknickille puistoon ja sieltä illalla suunnattiin grillaamaan yhden Marien luokse. Illalla muut lähti viihteelle, mutta mä, Pirita ja Noora tultiin junalla Tukholmaan ja kotiin. Uppsalan vapusta olisi varmaan saanut enemmän irti, jos olisi ollut pääsy johonkin nation:iin, sillä niissä ne suurimmat pirskeet kai on.

Ihanaa oli tulla jo keskiviikkoiltana/yönä pois Uppsalasta, niin sai herätä omasta sängystä aamulla. Täällä ei vappupäivänä ole samanlaista picknick-perinnettä kun Suomessa, vaan täällä on päivän mittaan jotain mielenosotuksia. Ne ei meikäläistä nappaa, joten keksittiin omaa puuhaa torstaiksi Nooran kanssa. Aluksi käytiin yhdessä vankilamuseossa, jonka jälkeen pistäydyttiin Kaknästornetissa, jossa mä kävin jo helmikuussa Annan kanssa. Illalla menttiin Gröna Lundiin :) Siellä oli kivaa! En ollut tosiaan koskaan aikasemmin käynyt. Se paikka, niin kun Suomenkin huvipuistot, on kyllä niin ylihinnoteltu. Sisään maksaa melkein 8e ja ranneke koko päivälle noin 30e. Mentiin huvittelemaan kolmeksi viimeseksi tunniksi, niin ranneke maksoi 200kr ja onneksi pääsin skansenin työntekijänä ilmaiseksi sisään, niin ei tullut ihan uskomattoman kohtuuton reissu kustannuksiltaan. Mutta kyllä mä olen vaan tullut vanhaksi, ei auta kun myöntää. Pienenä pystyin olemaan Linnanmäellä kepeästi aamusta iltaan, noin 12h ja juoksemaan laitteissa koko päivän. Nyt kolmen tunnin jälkeen mulla oli tosi huono olo. Silti oli kivaa ja oli hauska päästä laitteisiin, joissa ei ollut koskaan käynyt.

Perjantaina suunnattiin Nooran kanssa Drottningholms slott:iin. Ihan uskomattoman mahtava paikka! :) Kerrottakoon teille, jotka on siellä kotona tietämättömiä, että kyseessä on siis yksi Ruotsin kuninkaallisten linnoista. Rakennettu 1600-luvulla ja Ruotsin kuningasperhe on asunut paikassa vuodesta 1981. Hieno linna, upeat puutarhat (kesällä vielä upeammat) ja kiehtovaa ajatella, että kuninkaalliset tosiaankin asuu samaisessa rakennuksessa. Sinne ei kuitenkaan luonnollisesti päässyt kurkistamaan :) Lisäksi vierailusta teki hyvän pari tosi mukavaa työntekijää, joidenka kanssa juteltiin! :D Mä kun olen pitkään jo miettinyt, ja vaikka kuinka monelta paikalliselta kysynyt mutta en ole koskaan saanut vastausta, että mitä Ruotsin kolme kruunua symbolisoi. (Ne on esim. Ruotsin vaakunassa ja kaikkialla muuallakin). Sieltä sain hyvin valaisevan vastauksen kysymykseeni. Lopulta päädyttiin juttelemaan kuinka ruotsalaisten mielestä suomenruotsi on ihanan kuulosta ja meidän mielestä taas riikinruotsi on sellasta, jota voisi kuunnella ikuisesti. Innostuin Ruotsin historiasta vielä enemmän ja löysinkin kirjakaupasta opuksen, jonka meinaan ostaa. Ajatella, MINÄ ostan historia-kirjan :D Kyllä on aikoihin eletty!

Lauantain ja sunnuntain olin töissä ja Noora lähti sunnuntaina aamulaivalla kotiin. Töissä meni vanhaan malliin. Tänään mulla oli sitten tentti kurssista Andraspråksundervisning, läromedel och bedömning. Tenttiin mennessä tuntui, etten todellakaan osaa yhtään mitään, sillä en ehtinyt kertaamaan juuri mitään, mikä olisi tosiaan ollut tarpeen, koska osan kirjallisuudesta luin noin kuukausi sitten. Tein tenttiä 4,5h ja sain onneksi vastattua kaikkiin kysymyksiin suhteellisen hyvin. Ei siitä korkeinta arvosanaa tule, mutta jospa nyt suhteellisen ok silti. Kysymykset oli: 1) Selvitä termi organisatorisk kompetens ja miten oma tietoisuutesi tästä voi olla hyödyksi. 2) Kaikkien opettajien tulisi tähdätä kohdekieltä kehittäviin työtapoihin. Miten tulkitset väitteen ja mitä tekisit käytännössä koulussa, että tämä toteutuisi. 3) Tukholman kaupunki tarvitsee testin, joka sijoittaa maahanmuuttajanuoret oikeatasoisiin opetusryhmiin. Sinulta pyydetään apua. Mitä ehdotat ensimmäisessä tapaamisessa? Lopulta päädytte luetunymmärtämistestiin. Mitä ehdotat? Perustele. Noi oli nyt vähän heikosti käännetyt ja tiivistetyt tehtävänannot, mutta ideat tuli esille kuitenkin. Kaikissa tehtävissä piti viitata kirjallisuuteen. Että näin :) Nyt on tentti tehty ja ensi viikolla pitää alkaa lukemaan viimeiseen tenttiin, joka on sitten kuun lopussa.

Tämän viikon suunnitelmat on vielä vähän auki. Pe-ma oon skansenilla töissä. Nyt pitää yrittää nauttia kesäilmoista :)

Tukholma hiljenee taas hetkeksi! Pitäkää itsestänne huoli!

Sommar i Stockholm

Taas ollaan päästy loppuviikkoon. Viikko on ollut ihan mukava...ihan uskomattoman hienoista ilmoista ollaan saatu nauttia! Koko viikon on ollut lämmintä, mutta perjantaina oli ihan t-paitakeli. Istuttiin terassilla Piritan ja Angelican kanssa lukemassa tenttiin, olin hihattomalla ja sain jo käteni punaiseksi. Asteita taisi perjantaina olla +18 ja kun ei tuule ja taivas on pilvetön, niin siinä kelpaa auringossa istuskella. Muuten on ollut noin +16 'C. Ite oon joutunut kuitenkin istumaan suurimman osan viikosta sisällä tenttiin lukien :( No, toivotaan, että aurinko paistaa vielä kesälläkin.

Maanantaina sain väliaikaisen ruotsalaisen henk.tunnuksen..olen siis numeroissa henkilö 850268-2829 :) Tiistaina marssin pankkiin hankkiakseni tilin. Odotin siellä lähes tunnin ja lopulta kun pääsin tiskille, niin sain kuulla, että mulla pitää olla todistus, että työskentelen täällä. Sen kävin hakemassa Skansenilta eilen, joten nyt maanantaina pitäisi mennä uudestaan pankkiin. Haluaisin nimittäin saada nää asiat nyt hoitoon, että sitä palkkaakin saisi jossain vaiheessa.

Torstaina meillä oli tämän nyt meineillään olevan kurssin ryhmätyön redovisning. Meidän ryhmä koostui musta, Piritasta, Angelicasta ja Amaliasta. Aina ennen ollaan oltu Piritan kanssa kahdestaan + se yksi tyttö, joka ei panostanut opintoihin ollenkaan, joten nyt oli mukava päästä tekemään töitä noiden tyttöjen kanssa, kun ne ottaa opiskelut tosissaan. Ryhmätyön aiheena oli verrata kahta eri ruotsi toisenakielenä -oppikirjaa eri kanteilta. Joka kurssilla on redovisning ja aina mua jostain syystä kovasti jännittää kun alan puhumaan. Jos pitäisin esityksen suomeksi, todennäköisesti pärjäisin vallan mainiosti, eikä jännittäisi ollenkaan, mutta kun kielenä on ruotsi, niin tilanne on ihan toinen.

Perjantaina oltiin tosiaan Medborgarplatsenilla terassilla ja käytiin yksi vanha tentti läpi. Se on aina suureksi avuksi ja hyödyksi kun saa pohtia kirjallisuutta ja kysymyksiä kavereiden kanssa. Tällä kurssilla mä olen jopa lukenut paljon kurssin mittaan, mutta silti tuntuu, etten mitään osaa. Viikon päästä on salitentti ja tuntuu vähän kohtuuttomalta, että kirjallisuutta on 1000 sivua, täynnä teorioita ja tutkijoita, jotka toiset sanoo toista ja toiset aivan toista ja sitten pitäisi osata vastata kattavasti kysymyksiin ilman minkäänlaisia apuvälineitä. Kotitentissä 1000 sivua olisi ehkä ihan ok, mutta salitentissä mun mielestä ei. Tosin, joka kurssilla täällä on ollut noin paljon luettavaa, mä en vaan ole koskaan kaikkea lukenut :) Nytkin oli yksi englanninkielinen kirja, 200 s, jolle annettiin lukuaikaa periaatteessa 2pvää. Totesin, etten ehdi millään, joten päätin jättää kirjan lukematta...toivottavasti ei kostaudu.

Perjantai-iltana käytiin Majan entisen kämppiksen synttäreillä pistäytymässä. Ihan mukavaa oli, mutta kun ei sieltä ketään tuntenut, niin ei juuri tullut puhuttua ihmisten kanssa. Sieltä tultiin sitten keskustaan ja tarkotus oli mennä Angelican ja sen kaverin Rebecan kanssa ulos, mutta kello oli niin paljon, että lähdettiin kaikki vaan kotiin.

Tänään pakotan itseni istumaan sisällä koko päivän ja lukemaan PALJON! Illalla suuntaan kohti eteläistä Tukholmaa. Löysin yliopiston nettisivuilta ilmoituksen, jossa etsittiin ihmisiä pieneen peliporukkaan. Eli että tavataan silloin tällöin ja pelataan lautapelejä jne. Mä kun tykkään pelata ja kovasti haluan täältä lisää kavereita, niin otin yhteyttä. Nyt meitä on neljä vai viisi ja tavataan ensimmäistä kertaa tänään illalla :) Katsotaan millaista siellä on!

Ainiin, kuulin siitä kuntoutusassistentin paikasta kun otin niihin itse mailitse yhteyttä... Vastaus tuli näin: "Jag är hemskt ledsen att jag inte har hört av mig tidigare som jag lovat. Som det ser ut nu finns inget utrymme för dig i sommar. Jag blev ändå väldigt intresserad av dig och kommer att spara din ansökan. Det föll lite på att vi inte kunde använda oss av dig som timvikarie under resten av året. Blir det några förändringar kommer jag att höra av mig till dig." Näin. Eli juuri niin kuin ajattelinkin, kun ei niistä kuulunut mitään. Angelica muuten valaisi mua, ettei se ole mitään ihmeellistä, ettei työnantajat ota yhteyttä haastattelun jälkeen, jos työtä ei saa. Itse kun oon Suomessa tottunut siihen, että aina saa tiedon, edes mailitse, jos ei tullut valituksi. Taas Suomelle yksi piste!! Kyllä se olisi ihan ok, jos haastattelussa sanottaisiin, että jos et kuule meistä siihen ja siihen päivään mennessä, niin et ole tullut valituksi, mutta kun nyt sanotaan, että "vi hör av oss om en vecka" tms. ja jos niin sanotaan, niin sitten kanssa otetaan yhteyttä! Hemmetin ruotsalaiset!!

Jep. Eli Skansenilta löytää tämän tytön kesällä töistä. Ainiin, vielä piti kertoa. Taisin viimeksi mainita siitä kun töihin mennessäni joku nainen siellä keittiössä kehui, että se on kuullut musta paljon hyvää ja sitten, että mulla ei mennyt ne päivät ihan nappiin ja aloin miettimään, että mitähän se nainen ajatteli. Selvisi sitten, että se "joku nainen siellä keittiössä" on paikan omistaja :/ Eli todellakin toivon, ettei se pidä mua ihan huonona. Pitää tsempata seuraavalla kerralla.

Tulevasta viikosta tulee mukava. Huominen on tosin vielä lukemista täynnä. Tavataan myös meidän ryhmän kanssa ja kirjotetaan sitä meidän ryhmätyötä. Tiistaina tulee Noora :) Vappu vietetään keskiviikkona Uppsalassa ja loppuviikko on vielä vähän auki. Noora lähtee kotiin sunnuntain aamulaivalla ja mä olen töissä lauantain ja sunnuntain. Sitten seuraavan viikon maanantaina onkin 5 tunnin tentti :/

Nauttikaa keväästä ja vapusta!! Vi hörs!

Viikonloppu Skansenilla

Hejsan! Viimeisillä voimillani, silmät killissä raportoin sinne Suomeen nyt loppuviikon kuulumiset.. Ihan mukava loppuviikko on ollut, paitsi raskas. Tentti painaa pahasti päälle ja paljon on luettavaa, viikko aikaa. Perjantaina treenien jälkeen ihastelin uskomattoman hienoa ilmaa ja tylsistytti ajatus yksin kotona istumisesta, joten kysyin Majalta mitä se aiko tehdä ja lopulta päädyin sen ja yhden toisen tytön kanssa leffaan illalla. Lauantain olin Skansenilla töissä. Kun menin sinne, niin keittiössä oli töissä joku nainen, jota en ollut nähnyt aikasemmin. Se sitten esitteli ittensä mulle ja tokas, että se on kuullut musta paljon hyvää!!? Eli Nathalia on ilmeisesti kertonut. Päivä töissä meni hulluna juostessa..koko päivän aikana yksi noin 10min tauko. Enkä osannut nauttia olostani siellä ollenkaan. Meitä oli tarjoilupuolella töissä kolme. Yksi seiso kassalla ja kaksi oli salissa/ulkotarjoilussa ja mä olin siis koko päivän tarjoilussa kun ei mulle olla opetettu kassaa. En tiedä aikooko ne edes opettaa ja vaikka opettaisikin, niin selviytyisinkö siitä hengissä. Ei siis kassa ole ongelma vaan myytävät tuotteet ja kaikki tiedot kaikesta, mitä pitää osata asiakkaille vastata. No, töiden jälkeen kävin kotona kääntymässä ja lähdin samantien Majalle, jossa oli muutama muukin. Syötiin ja pelattiin ja sieltä jatkettiin keskustaan. Tänään sunnuntaina olin taas töissä ja tuntuu, ettei ne ollut tyytyväisiä mun työpanokseeni siellä. Tai siis parista asiasta ne huomautti päivän aikana, ei mitään vakavaa, eikä sen enempää sanonut, mutta silti tuntuu siltä. Ei sinänsä, en mä edelleenkään nauttinut päivästä siellä. Lisäksi oli taas sama homma tauon puuttumisen kanssa ja kun aamulla syön aamupalan (noin kl 9) ja töissä ehdin syömään sitten neljän aikaan, niin tänään sain hirveän vatsakivun ruokailun jälkeen juuri sen takia, että oli niin nälkä. Siinä oli sitten mukava tehdä loppupäivä töitä kun oli tosi huono olo. Mutta kun ei siellä ehdi syömään yhtään mitään päivän aikana..hyvä kun pari kulausta juotavaa ehtii ottaa. Lisäksi oli vähän havaittavissa sitä, mistä olen saanut kärsiä suomessa työskennellessäni, eli että yksi käskyttää tekemään yhtä asiaa ja toinen heti perään sanoo, että älä sitä tee, tee tota! Mutta ei siis onneksi paljon. Sain nyt muuten toukokuun työvuorot ja mulla on noin 60h. Eli suhteellisen ok..ainakin parempi kun ei mitään. Mun pitäisi vaan keksiä miten viihdyn tuolla koko kesän.

Asiakkaat on ollu toistaiseksi ihan mukavia ja uusia sanojakin oppii muutaman sieltä täältä. Lähinnä niin, että kun multa kysytään jotain, niin oon yksi suuri kysymysmerkki jos ne käyttää jotain sanaa mitä en ollenkaan ymmärrä...siinä vaiheessa ne ymmärtää selventää itseänsä :) Tänä vkonloppuna opin: påtår, skötbord ja käk. Eilen oli yksi vähä-älyinen nainen perheensä kanssa syömässä. Ne oli tilannut pojallensa pannukakut ja tilatessaan tiesi, että ateria sisältää kaksi pannukakkua, hilloa ja kermavaahtoa ja maksaa 57kr. Sitten kun poika oli syönyt pannukakut, niin tämän äidin mielestä tän pojan kuului saada lisää samaan hintaan, koska se ei tullut täyteen tästä annoksesta!!?!? :D Mä olin ällikällä lyöty kun se ilmaisi mulle asiansa ja yritin sanoa, että pannukakut on tarkotettu lähinnä jälkiruoaksi, että jos on nälkä, niin meillä myydään ihan normaalia ruokaa. Mutta hän oli sitä mieltä, että koska poika ei tullut täyteen, pitää tottakai saada lisää! Halooo!! Missä tollasia ihmisiä oikeen kasvaa?? Missä niiden aivot on?

Sieltä toisesta työpaikasta ei ole vieläkään kuulunut mitään, enkä usko, että ne mulle soittaakaan. Eli jos haluan saada sieltä jotain selkoa, niin mun pitää soittaa sinne. Vielä hetki sitten ajattelin, että on melkeenpä plussaa, jos en sitä assistentin paikkaa saa, sillä sillon ei tarvitse tehdä päätöstä missä haluaa työskennellä. Mutta nyt alkaa tuntumaan, että nauttisin siitä työstä paljon enemmän. Vaikkakin jo oikeastaan tiedän, etten sitä paikkaa ole saanut, koska ne ei ole ottanut muhun yhteyttä.

Jep. Tässä pitkälti kaikki loppuviikon ajatukset yhdessä paketissa :) Tuleva viikko tuo mukanaan uskomattoman määrän tenttiin lukemista, bodypumpia, bodyjamia, funkia ja spinningiä (eli siis urheilua:). Keskiviikkona on suunnitelmissa pistäytyä illalla koulun pubissa, jossa käytiin viikottain syksyllä. Edellinen kerta siellä on ollut joskus paljon ennen joulua. Perjantaina mennään yksille synttäreille.

Tukholma hiljenee hetkeksi. Hejdå!

Yllätysvieras

Hejsan! Pienen tilannekatsauksen aika :) Se on mukavaa, että ihmiset osaavat pitää kiinni siitä mitä sanoo ja hommat "luistaa". Sieltä kuntoutusassistentin työpaikasta ei ole kukaan siis vieläkään ottanut yhteyttä ja nyt on torstai-iltapäivä. Ne sanoi, että tieto tulee viime viikon lopulla tai tämän viikon alussa. Skansen on ollut tähän mennessä ainoa paikka, joka on hoitanut asiat kunnolla. Sillon tammikuussahan mun piti alottaa hoitaa niitä yksiä muksuja ja vasta kun otin perheeseen tammikuun alussa yhteyttä ja ilmotin, että olen takas Tukholmassa, niin sieltä tuli viesti, että ne on ottanut toisen. Gröna Lundista mulle ei ilmotettu ennen kun mä otin niihin yhteyttä ja nyt tämänkin työpaikan kanssa menee samalla tavalla. Mutta en niille ajatellut soittaa. Mulle on oikeestaan vaan helppoa jos en sitä assistentin paikkaa saa, sillä sitten mun ei tarvitse miettiä ja pohtia, että kumman työn haluan ja kumpi työ kannattaa ottaa. Skansenilla mulla on paikka nyt jok.tap. ja ne sanokin, että kesän työvuorolistat on tehty. Meen sinne nyt taas la ja su töihin, joten nään ne sitten varmaan sillon.

Tiistaina Maja tuli mun luo koulun jälkeen ja illalla mentiin tohon tien toiselle puolelle Lärarhögskolanin tiistaipubiin, jossa oli singstaria. Oli huippua! :) Mukana oli kolme ruotsalaista ja Pirita. Saatiin kutsu Piritan kanssa Majan entisen kämppiksen synttäreille ens viikon perjantaiksi. Maja ei pääse, mutta me ollaan silti tervetulleita. Tästä itse synttärisankarista en hirveesti tykkää (ollaan ihan erilaisia ihmisiä), mutta jospa siellä tutustuis taas vähän ihmisiin.

Eilen päivällä tuli Sophie mun luo yllätysvierailulle. Tai siis se tekstasi jo päivällä, että se on pienessä pulassa, että saako se nukkua täällä yön ennen kun lähtee torstain aamulennolla Oslon kautta takas Turkkiin. En edes tienny, että se oli Tukholmassa käymässä. Työn puolesta se täällä tosin oli ja otti nyt loparit ja sen takia tarvitsi yösijan. Mutta oli hauska saada yllätysvieras kun ei täällä niitä hirveesti muuten käy.

Tänään torstaina oli taas luento ja omaksi, ja varmaan muidenkin, ihmetyksekseni voin sanoa, että tää vika kurssi on oikeasti hyvä! Hyvä opettaja, suhteellisen mielenkiintonen aihe ja kirjallisuuskin on ollut ihan ok..ainakin verrattuna aikaisempien kurssien kirjallisuuteen. Parin viikon päästä on tentti ja sitten on seminaarit siinä :)

Mutta tällä kertaa ei sen enempää ole raportoitavaa. Pitää lähteä kauppaan kun söin lounaan, mutten tullut siitä kun vihaseksi ja nyt ei ole enää mitään mitä syödä :D Illalla tanssitunti!!

Ja viesti vielä äitille: tarvitsisin sieltä kotoolta mun mustat kengät ja yhden valkoisen kauluspaidan! Pystyisitkö lähettämään? Skansenin takia niitä siis kaipailen. Ja sitten löysin supertehokkaan palautumisjuoman, kun siitä sillon kyselin! :)

Jep. Palaan asiaan varmaan ihan loppuviikosta. Vi hörs! Hejdå!

Tipitii tipitipitii, kevät on vallaton...

No niin, täällä taas. Kiitoksia konsulteille, jotka on auttanut mua päättämään tätä työjuttua. Mä olen kyllä ite tämän maailman onnettomin päätöksentekijä! Tein nyt siis niin, että soitin perjantaina Skansenille ja otin niiden tarjoaman työn vastaan. Nyt alkuviikosta saan tietää sen toisen työn laidan ja jos sen saan, käyn tekemässä ne testipäivät, mitä siellä on ja katson sitten kumman työn haluan. Kuntoutusassistentin työssä hygieniahoito epäilyttää kovasti, mutta sitten taas Skansenilla on niin kiireinen kesä, että ei siellä työpäivän aikana juuri työkavereiden kanssa keskustella. Eli assistentin työssä kielitaito varmasti kehittyisi enemmän. Mutta kuten sanottu, sen näkee sitten vähän myöhemmin, mihin työhön tässä päädytään. Pääasia, että joku paikka on ja täällä voin kesän viettää :)

Mä olen ollut ahkera opiskelija nyt viime päivinä ja viikkoina! Mulla on viimeinen kurssi täällä tosiaan menossa (+ kielipsykologian tentti toukokuun lopussa) ja koska ehdottomasti kieltäydyn ostamasta turhia kirjoja ja niitä ei kirjastosta saa lainattua, niin ainoa vaihtoehto on lukea niitä kirjastossa paikanpäällä. Tossa tien toisella puolella on Lärarhögskolan, niin se on aina kätevää mennä sinne lukemaan päiväksi. Saa hyvin keskityttyä ja hommat etenee. Ja lisäksi syynä mun aktiivisuuteeni on se, että vappu on parin viikon päästä, jolloin Noora tulee tänne. Oon päättänyt, että koealue pitää olla luettuna sitä ennen, sillä heti vapun jälkeen on tentti. Vappu vietetään Uppsalassa!! :)

Keskiviikkona kävin muuten Skatteverket:issä. Ensimmäinen vierailu viranomaisilla ja selvisin siitä suhteellisen kunnialla :) Menin sinne siis hakemaan ittelleni ruotsalaisen henk.tunnuksen, jotta voin tehdä täällä töitä. Ongelmana oli vaan vähän se, että jos täällä asuu vuoden, niin automaattisesti mun kirjat siirtyisi Helsingistä tänne. Ja mullahan tulee vuosi täyteen juuri kun täältä lähden pois. Mutta se virkailija sanoi, että kirjotan siihen lomakkeeseen, etten tiedä lähtöpäivää, niin sitten kirjoja ei tarvitse siirtää. Henk.tunnus tulee postissa parin viikon sisään. Sitten pitää vielä käydä Nordean toimistossa ja hankkia ruotsalainen pankkitili ja sitten voin saada Skansenin töistä palkan.

Torstaina tanssitunnin jälkeen Maja tuli mun luo ja illalla mentiin yhdelle klubille hetkeksi. Se oli joku reaggea-paikka...ei ihan munlaistani musiikkia, mutta ihan ok kuitenkin. Perjantaina oltiin porukalla Majan luona kattomassa yhtä ruotsalaista leffaa. Se oli hauskaa :) Eilisen möllötin kokonaan kotona ja yritin kirjottaa analyysiä, tänään sunnuntaina analyysin kirjottaminen jatkuu ja lisäksi ajattelin käydä bodypump/spinningissä :)

Täällä jo osissa puskia ja puita on puoliauenneet lehdet. Nyt on tosin pari päivää ollu vähän koleeta ja sateista, muuten ihan mukavia aurinkoisia ilmoja.

Pitäkää edelleen huoli itsestänne! Ja muistakaa, että täällä saa pistäytyä jos halajatte lahden toiselle puolelle, jossa kaikki on aina hieman paremmin!;)
(Se, että Ruotsissa olisi asiat paremmin kun Suomessa on kyllä tämän vuoden aikana huomattu olevan ihan puppua!)

Työhaastattelussa kuntoutusassistentiksi

Asiat alkaa vihdoin etenemään... Viime viikonlopun olin tosiaan Skansenilla töissä la ja su. Oli ihan ok. Työkaverit on ihan kivoja, miljö on tosi ihana, mutta ei se työ kyllä ole mun intohimoni enää. Mutta joka tapauksessa saan sen paikan, jos haluan. Eli työpaikka on olemassa. Tänään mulla oli sitten se toinen työhaastattelu, josta kerroin. Siis kuntoutusassistentiksi, vai miksikä sitä suomeksi kutsutaankaan. Mut haastatteli kaksi tosi mukavaa naista ja tarkoitus oli selviytyä haastattelusta noin puolessa tunnissa (niin ne haastattelijat sanoi), mutta meillä meni melkeen tunti kun puhuttavaa riitti. Ne pyysi mua kertomaan omasta persoonallisuudestani, perheestäni (sijaislapset) ja mitä tuntemuksia oli kun lähdin sieltä infotilaisuudesta. Noiden kysymysten päälle pohjautui melkeenpä koko tunnin haastattelu, eli hyvin erilainen kun esim. gröna lundin haastattelu. Tosin näillä olikin tarkoitus saada selville minkälainen mä olen ihmisenä. Tein niihin nähtävästi suuren vaikutuksen :) Ne sanoi, että mun pedagoginen koulutus on tosi suuri plussa, että harvalla hakijalla sitä on. No, tässähän sitten mulle alkoi nousemaan jo ahdistus, sillä vaikka mulla se koulutus 4 (1-5) arvosanalla onkin suoritettuna, niin enhän mä koe mitään osaavani. Ehkä jotain kun on kyseessä koulu, mutta tässä työssä en kyllä tiedä miten hyödyntäisin pedagogiikkaa :/ Pedagogiikka, erityispedagogiikan kurssi, kielipsykologian kurssi, halu oppia viittomakieltä ja sijaislapset sekä niiden kautta tulleet kokemukset, työ opettajana ja tanssiopena sai ne tosiaan pitämään meikäläisestä :)

Itse työ, luulen, tulisi olemaan toisaalta uskomattoman opettavaista ja antavaa, mutta myös raskasta siinä mielessä, että kyse on kuitenkin ihmisistä, jotka ei puhu, ei näe, ei kuule ja on henkisesti noin 2-vuotiaan tasolla.

Ainoa negatiivinen puoli, joka häiritsi haastattelijoita oli, että mä muutan pois jo elokuussa. Ei sen takia, että niillä olisi suunnaton tarve työvoimaan vaan siksi, että se kestää, että talon asukkaat oppii luottamaan uuteen työntekijään ja on aina parempi jos työntekijä pystyy olemaan kauan kuvioissa mukana. Tosin sanoin, että työskentelen mielelläni Tukholmassa tulevia kesiä, mikä auttoi vähän asiaa.

Tieto tuosta työstä tulee aikaisintaan tämän viikon lopulla, viimeistään ensi viikon alussa. Että ongelmana tässä on vähän se, että Skansenille mun pitää ilmottaa tällä viikolla. Toki voin tehdä niin, että otan Skansenin vastaan ja sanon itseni sitten vain irti perustellen, että sain kokopäivätyön, mutta kun en haluaisi polttaa siltoja takaani, niin se on vähän kurja tehdä niin. Toisaalta en voi myöskään sanoa Skansenille "ei" ja sitten en saisikaan tuota kuntoutusassistentin paikkaa. Eli kai se on pakko ilmoittaa Skansenille, että otan työn ja sitten mahdollisesti vain kovasti pahoitella, etten pääsekään tulemaan. Vai onko jollain muulla hienoja ideoita?!

Ainiin, olin kuulemma kirjottanut tosi hyvän ja kattavan työhakemuksen. Vihdoin alkaa tosiaan oppimaan niin hakemusten kirjoittamisesta kun itse haastatteluistakin, että mitä kannattaa miettiä etukäteen, mitä kannattaa sanoa ja mitä ei. Jo gröna lundin haastattelusta opin paljon. Tää on kyllä aika tekniikkalaji. No, onpahan sitten treenattu valmiiks kun pitää ruveta opettajantöitä etsimään :)

Nyt on aika lähteä tanssitunnille ja illalla sitten vielä kirjastoon lukemaan huomisen luennon kirjallisuutta. Palataan!!

Pihalla kuin lumiukko konsanaan

Hej på alla! Viikot menee niin hujauksessa, että en tiedä mihin kaikki aika sitten tammikuun alusta on kadonnut?! Viime kerralla jäin Skanseniin ja siihen, että edessä oli Majan ja sen kämppisten tuparit. Tuparit tosiaan tuli ja meni, oli kivaa :) Mämmin vein niille, mutta en tiedä onko ne uskaltanu maistaa sitä. Joku siitä joukosta sanoi heti kättelyssä, että "hyyyyi" ja mä yritin vakuutella, että hyvää se on.

Elämä täällä Tukholmassa polkee paikallaan ja on varsin tylsää. Viime päivinä oon alkanut jopa miettimään, että miksi mä täällä enää olen, kun ei täällä ole mitään. Oon päivät yksin kotona, yritän lukea saaden varsin vähän kuitenkaan mitään aikaiseksi ja iltasin käyn treeneissä. Siinä se. Ongelma on se, että kun ei täällä ole kun pari kaveria, niin ei tota sosiaalista elämää hirveästi ole. Lisää pitäis saada siis kavereita, mutta mistä?!? Koulussa kurssilla on samat vanhat kurpat eikä niitä ihmisiä oikeen muualla tapaa. Vaihtaritoimintaa on varsin vähän ja siellä ihmiset on sitten ulkomaalaisia ja niiden kanssa pitää puhua englantia...ei sinänsä, ei vaihtareille hirmusesti ohjelmaa edes ole. Aloittaisin niin mielelläni työt jo vaikka heti maanantaina saadakseni jotain sisältöä tähän hommaan ja kontakteja, mutta kun ei ole mitä aloittaa. Kävi jo mielessä, että pitääkö luovuttaa koko työnhakuhomma kun ei niitä töitä näytä olevan meikäläiselle. Paljon meinaan rajoittaa se, että tarvitsisin melkeenpä kokopäivätyön ja vain elokuun puoleenväliin saakka. Suurin osa pesteistä kun jatkuu vähintään elokuun loppuun, jotkut jopa syyskuun loppuun. Tai sitten on töitä, jotka kestää vaan pari hassua viikkoa kesällä.

Skansenillahan olin tosiaan provjobbissa viime to ja sieltä sanottiin, että tieto tulee tämän viikon loppupuolella. Tiistaina ne soitti, että ne ei osaa päättää, että voinko tulla vielä ensi viikonloppuna la ja su töihin. Lupauduin, eihän mulla muutakaan tekemistä ole ja saa siitä jonkun roposen (josta menee sitten 30% veroa). Laskeskelin, että menee todellakin tosi tiukille niiden mahdollisten skansenin tarjoamien kesätyötuntien kanssa. Ja kun ei ne osannut sanoa mitään varmaa, eli mitä jos tunteja on vähemmän kun toukokuussa 50, kesäkuussa 100 ja heinäkuussa 150? Noi luvut kun se sanoi vain ihan arviolta. En tiedä paljonko ne maksaa palkkaa, mutta ajatellaan, että palkka olisi 8e/h. Toukokuussa palkka olisi sitten 400e, josta 30% veroa jättäisi käteen 280e ja vuokra on jo 360e! Onneksi toukokuussa taitaa tulla vielä tuet, niiden avulla selviää. Mutta sitten kesäkuussa verojen jälkeen käteen jäisi 560 ja siitä kun vähennetään vuokra, niin joutuisin nostamaan jälleen opintolainaa elääkseni kesäkuun. Heinäkuu olisi ainoa kuukausi, jollon pystyisin elämään suhteellisen normaalisti. Ja kuten sanottu, mitä jos tunteja ei ole tuotakaan vertaa?

Mutta toinen puolisko meikäläisestä ei halua kuitenkaan tulla kotiin kun niin mielelläni kokisin Tukholman kesän. Mutta täytyy tosiaan sanoa, että en uskonut, että työnsaanti on näin kiven alla. Välillä tuntuu, että täällä (ja varmaan suomessakin) vaaditaan ihan uskomattomia joihinkin ihan normaaleihin töihin, josta selviäisi kuka vain. Esim. Skansenille haettiin karkkipuotiin myyjää ja johonkin jäätelöpuotiin, niin vaatimuksena oli molemmissa, että ehdottomasti pitää olla kokemusta karkki- ja jäätelömyynnistä?!?! HALOOO!!! Tai se Gröna Lundin kahden tunnin ryhmähaastattelu erilaisine tehtävineen. Ihan kun jotain psykologisia testejä, että oletko sopiva henkilö tarjoilemaan kahvia asiakkaillemme! Eikä tuolla Skanseninkaan ravintolassa, johon nyt oon hakenut, näytä pääsevän helpolla kun kolme päivää pitää tehdä töitä ja osoittaa osaamisensa. Kyse on KUITENKIN näissä kaikissa paikoissa työstä, jota kuka tahansa pystyy tekemään.

Sen sijaan tänään olin yhdessä "infotilaisuudessa" työhön, joka oli ihan uskomattoman mielenkiintoisen kuuloista ja antaisin mitä vain, että saisin sen. Kyseessä kesätyö rehabiliteringsassistent:ina. Eli talo, jossa asuu kuusi 40-60 vuotiasta naista ja miestä, muistaakseni kaikki syntymästään asti kuuroja JA sokeita. Joillakin on lisäksi jotain erillisiä fyysisiä ja henkisiä toimintarajoitteita. "Personer med kommunikationshandikapp, dövhet och dövblindhet med ytterligare funktionsnedsättningar." Toimenkuvaan kuuluu kaikessa mahdollisessa auttaminen, jotta nää ihmiset pystyy elämään mahdollisimman normaalia elämää. Ette usko kuinka hieno ja opettava kokemus olisi saada työskennellä tollasessa paikassa. Siellä saisi opetella viittomakielenkin ja pisteenä i:n päälle, oppia viittomaan ihmiselle, joka ei näe! Tänään oli siis infotilaisuus, jonka tarkoituksena oli selvittää mitä työskentely siellä on ja halukkaille varattiin aika haastatteluun. Mulla haastattelu on maanantaina. Työskentelystä 10% olisi koulustusta, aivan mahtavaa! Ja miettikää mikä plussa se olisi tulevaisuuden työnhaussa, että tietää tällaisista asioista ja on työskennellyt tällaisten ihmisten kanssa. Ainakin itse rehtorina pitäisin plussana, vaikka työ opettajana ei varsinaisesti tällaista työtä sisälläkään.

Mutta mikään ei siis edelleenkään ole varmaa ja jossei tämä tilanne kohta muutu parempaan suuntaan, on pakko luovuttaa. Periaatteessa aikaa löytää kesätyö on tämän kuun loppuun, sillä silloin on sanottava irti tämä asunto, jos meinaan tulla kesäksi kotiin. Tosin Marja kyseli jo tänään, että tiedänkö jäänkö kesäksi, että häneltä on neljä henkilöä kysellyt kesäasuntoa ja se sanoi ilmoittavansa niille ensi viikon lopulla.

Voi kun asiat ratkeasi jo ja elämäänsä saisi jotain sisältöä elämään täällä lahden toisella puolella.